Huomasin Laurin erinomaisesta blogista, tai oikeastaan blogin sivupalkin Twitter-ikkunasta (tunnustus: en ole ikinä käynyt Twitterissä), että Interpolin ensi viikolla julkaistava neloslevy on nyt kuultavissa.Turn On the Bright Lights oli minun asteikollani viiden tähden levy, Antics neljän ja Our Love to Admire kolmen. Nimetön uutukainen ei missään nimessä ole kahden tähden levy, mutta ensikuuntelu jätti ristiriitaisen vaikutelman. Kansikuvasta huolimatta yhtye ei ole räjäyttänyt itseään kappaleiksi, vaan liikkuu entisenlaisissa maisemissa. Albumin alku vaikutti tylsähköltä, keskivaiheilla olevat jo tutut kappaleet hyviltä, loppu sekalaiselta. Aika näyttää kuinka pitkälle bändin suoritus riittää, mutta veikkaisin tämän osoittautuvan Interpolin kolmanneksi parhaaksi levyksi.
Mitä mieltä sinun mielipiteesi on Interpolin nykykunnosta?
Pitääpä testata tää uus. Edellistä kokopitkää en ole edes koskaan vaivautunut irtoraitoja enempää kuuntelemaan. Sen sijaan Julian Plentin soololevyn ilmavammasta tunnelmasta tykkäilen kyllä joten annanpa uudelle Interpolille mahdollisuuden.
VastaaPoistaJulian Plenti-sooloprojekti on mielestäni onnistuneempi tai ainakin monipuolisempi kuin Interpol-yhtye. Ehkä tämä on kunnianloukkaus, mutta Julian Plenti is... Skyscraper-albumi vaikuttaa minusta monipuolisemmalta kokonaisuudelta, kuin Interpolin tuotokset ikinä.
VastaaPoistaOlen harkinnut uutukaisen hankkimista kahden ekan levyn fanituksen perusteella, mutta Spotifysta ei löydy kuin Lights. Ei tämä vielä toisen biisin aikana vakuuta. Our Love To Admire jäi minultakin ajatuksella kuuntelematta. Kiitos vinkistä, ei ainakaan tarvitse mennä ensi viikolla sokkona levykauppaan.
VastaaPoistaKiitos kehuista! Kiva kuulla, ettei tuo Twitterikään ole ihan hukkaan mennyt. :)
VastaaPoistaEilinen taustakuuntelu oli tosi positiivinen itselleni, mutta kun tänään kuunteli ihan ajatuksen kanssa levyä, niin vähän mitäänsanomaton fiilis jäi. Kertakuuntelusta tulleet fiilikset hyvästä tunnelmasta kaikkosi vähän, mutta hyviä melodioita ja fiiliksiä Interpol silti oli aikaan saanut. Vähän ristiriitaiset fiilikset siis vielä toistaiseksi.
Our Love To Admire on ehkä turhan parjattu. Eihän se Anticsin tai debyytin tasolle yllä, mutta ei se huono ole. Mielestäni se on jopa hyvä ja joskus kuuntelen sitä vieläkin. Julian Plenti oli ilmavuudesta huolimatta aika laimea paketti. Onneksi makuasioista voi aina kiistellä. :)
Kiitos kommenteista joka iikalle!
VastaaPoistaskoskima ja Jack, en tiedä miksen ole saanut kuunneltua Julianin levyä enempää kuin pari kertaa, en oikein edes muista siitä mitään. Pitää ottaa asiaksi perehtyä siihen vähän paremmin.
Jalmari, saapa nähdä tuleeko itse ostettua tätä levyä. Kolmoslevyllä on ollut valitettavan vähän käyttöä. Kiva kun kävit kommentoimassa ja samalla muistuttamassa blogistasi. Olen lueskellut kiintoisia juttujasi silloin tällöin, Mansunia ja Cliniciä olisi tehnyt mieli kommentoidakin, mutten saanut aikaiseksi. Yritän parantaa jatkossa.
Lauri, olet ansainnut kaikki mahdolliset kehut oman suitsutuksesi jälkeen. :) Olikohan meillä joskus jotain puhettakin kolmoslevystä - harmittaa, etten vaan millään pääse siihen sisälle. Heinrich Maneuverista tykkäsin heti paljonkin, mutta liian moni muu biisi kuulostaa pelkästään puuduttavalta. Tilanne ei vaikuttanut muuttuneen, kun testasin pitkän tauon jälkeen viime viikolla. Mutta toisaalta kuuntelukertoja ei liene kertynyt yhteensä kuin kymmenkunta, mikä on aika vähän neljässä vuodessa. Auttaisikohan muutama lisäkerta...
Uutuudesta vielä sen verran, että kun kerran tutut näytebiisit uppoavat nyt muutaman toiston jälkeen hyvin, voisi kuvitella muidenkin biisien alkavan vähitellen toimia. Toisaalta vähän älytöntä edes antaa tällaisia pikatuomioita, mutta kai se on tätä nykyaikaa.
Ää, huolimattomasti naputeltu, mutta en jaksa korjata tuota kommenttia enää kolmatta kertaa... Eihän tuon Our Loven julkaisusta sentään vielä neljää vuotta ole vaan kolme. Mutta on se kymmenisen kuuntelua siinäkin ajassa aika vähän!
VastaaPoistaNyt on fyysinen kappalekin ollut hyllyssä jo muutaman päivän ja lisäkuunteluita on tullut jo useita, niin uskallan jo sanoa sittenkin pitäväni levystä. Ehkä vähän yksipuolinen, eikä yllä ihan huipputuotosten tasolle, mutta silti ihan hyvä. Taidan jälleen olla ainoita, jotka tuosta on innostunut, kun netti on pullollaan pettyneitä kommentteja.
VastaaPoistaOur Love To Admire ei ainakaan omalla kohdalla ollut mikään "grower", ehkä pikemminkin päinvastoin, joten jos se ei vielä ole auennut, niin tuskinpa tulee aukeamaan tulevaisuudessakaan.
Ai, luulin levyn ilmestyvän vasta huomenna. Olen niin tyhjäpäinen, että muistin vasta tämän luettuani käydä koekuuntelemassa sen toistamiseen. Ehkä ajatukset harhailivat liikaa, koska käteen ei jäänyt senkään vertaa kuin ekalla kerralla. En kuitenkaan aio heti luovuttaa.
VastaaPoistaMikähän on growerin vastakohta, shrinker? Ehkä Our Lovesta tulee sellainen levy, jonka kuuntelen kerran vuodessa tai parissa ja sitten jollain kerralla yhtäkkiä huomaan, että tämähän on oikeasti hyvä - tai huono. Ken elää, se näkee [Barbien poikaystävän kuva tähän].