Vuosikatsaus

Ajattelin joskus syksyllä, että täytyy pitää blogi hengissä vuodenvaihteeseen asti, jotta voin listata vuoden parhaat levyt. H-hetken lähestyessä into ei ollut kovin suuri, mutta sain kuin sainkin aikaiseksi.

Kymmenen parasta oli helppo valita, mutta järjestys on aika lailla arvottu:

1. Tindersticks - Falling Down a Mountain
Tätä tuli kuunneltua eniten, kai se sitten on paras. Tindersticks sen kuin paranee vanhetessaan.

2. The National - High Violet
Meinasi aluksi kuulostaa liian laskelmoidun nationalmaiselta, mutta muutaman kuukauden tauon jälkeen huomasin, että on se vaan hieno, parhaimmillaan kerrassaan tyrmäävä.

3. Surfer Blood - Astro Coast
Ei tehnyt isompaa vaikutusta keväisellä ensikuuntelulla, mutta kesällä osui ja upposi, loistava fiilis ja mureaa kitarointia.

4. Olavi Uusivirta - Preeria
Olavin sekametelisoppa sai lihakset nykimään ja silmäkulmat kostumaan.

5. Best Coast - Crazy for You
Valloittavan pirteää pop-energiaa.

6. Minä ja Ville Ahonen - s/t
Kypsä esikoislevy kuulostaa paremmalta kerta kerralta.

7. Laivue - s/t
Jyväskylän pojat löivät pöytään debyytin, joka ylitti odotukseni. Scifi-henkisistä sanoituksista, surahtelevista kitaroista ja krautahtavista rytmeistä muodostui yllättävän helposti sulatettava paketti.

8. Interpol - s/t
Interpol meinasi ensin vaikuttaa tylsältä, mutta jokin levyssä viehätti, ja toiston myötä se hiipi salakavalasti sydämeeni.

9. Teenage Fanclub - Shadows
TFC yltää listalle kuin listalle rutiinisuorituksellakin.

10. The Chemical Brothers - Further
Kemikaaliveljekset onnistuivat luomaan kiinnostavaa uutta materiaalia ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella.



Ihan kivoja levyjä julkaisivat myös mm. Band of Horses, Delay Trees, Hole, Nada Surf, The Radio Dept. ja The Zephyrs. Pettymyksiä olivat Manic Street Preachers ja These New Puritans sekä valitettavasti myös Magenta Skycode. Paljon on tietysti vielä kuulematta (saa suositella).

Kirjoja ehdin lukea tänä vuonna aika monta. Lukujärjestys:

1. Raija Siekkinen: Kuinka rakkaus syntyy
2. Petri Tamminen: Muistelmat (II)
3. Joel Haahtela: Katoamispiste
4. John Irving: Last Night in Twisted River
5. Raija Siekkinen: Häiriö maisemassa
6. Sari Vuoristo: Irti
7. Iris Murdoch: Kello [The Bell]
8. Henry Miller: Hiljaiseloa Clichyssä [Quiet Days in Clichy]
9. Mårten Westö: Eräänlaista lämpöä
10. Carol Shields: Ellei [Unless]
11. Nick Hornby: Otherwise Pandemonium
12. Iris Murdoch: Yksisarvinen [The Unicorn]
13. Einar Már Guðmundsson: Beatles-manifesti [Bítlaávarpid]
14. Iris Murdoch: Enkelten aika [The Time of the Angels]
15. Helmi Kekkonen: Kotiin
16. Carol Shields: Larryn juhlat [Larry's Party]
17. Rob Jovanovic: A Version of Reason - In Search of Richey Edwards
18. Iris Murdoch: Italialaistyttö [The Italian Girl]
19. Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
20. Carol Shields: Sattumankauppaa [Happenstance]
21. Iris Murdoch: The Sandcastle
22. Nick Hornby: Shakespeare Wrote for Money
23. Iris Murdoch: A Severed Head
24. Roddy Doyle: The Commitments (II)
25. Inka Nousiainen: Kivienkeli
26. Iris Murdoch: An Unofficial Rose
27. Ian McEwan: Sovitus [Atonement]
28. Pelé: The Autobiography
29. Kauko Röyhkä: The Velvet Underground ja Lou Reed
30. Iris Murdoch: The Sea, the Sea
31. Carol Shields: Rakkauden tasavalta [The Republic of Love]
32. Anna Gavalda: Karkumatka [L'Echappée belle]
33. Roddy Doyle: The Snapper (II)
34. Nick Hornby: High Fidelity (III)
35. Carol Shields: Kivipäiväkirjat [The Stone Diaries]
36. Katja Kallio: Elokuvamuisti
37. Erlend Loe: Supernaiivi [Naiv. Super.] (II)
38. Einar Már Guðmundsson: Kaikkeuden enkelit [Englar alheimsins]
39. Jonathan Coe: The Dwarves of Death
40. Tim O'Brien: July, July
41. Iris Murdoch: Nunnia ja sotilaita [Nuns and Soldiers]
42. Petri Tamminen: Muita hyviä ominaisuuksia
43. Irvine Welsh: Crime
44. Raija Siekkinen: Saari
45. Roddy Doyle: The Van (II)
46. Dan Rhodes: Kulta [Gold]
47. John Irving: Elokuvaurani - muistelma [My Movie Business. A Memoir]
48. John Bayley: Iris - A Memoir of Iris Murdoch
49. Juha Itkonen: Seitsemäntoista
50. Iris Murdoch: Hyvä oppilas [The Good Apprentice]
51. Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo
52. Irvine Welsh: Reheated Cabbage
53. Mark E. Smith: Renegade - The Lives and Tales of Mark E. Smith
54. Iris Murdoch: Jackson's Dilemma
55. Jouni Paakkinen: Simpsonit - keltaisen perheen kaksi vuosikymmentä
56. Dan Rhodes: Pieni valkoinen auto [The Little White Car]
57. Enid Blyton: Seikkailujen laakso [The Valley of Adventure] (II)
58. Dan Rhodes: Timoleon Vieta palaa kotiin [Timoleon Vieta Come Home]
59. Iris Murdoch: The Flight from the Enchanter
60. Panu Räty: Muuri
61. Turkka Hautala: Salo
62. S. E. Hinton: Rumble Fish
63. Henry Rollins: Mustan kahvin blues [Black Coffee Blues]
64. Miettinen: Pitkäjano
65. Miina Supinen: Apatosauruksen maa
66. Sami Hilvo: Viinakortti
67. Enid Blyton: Viisikko aarresaarella [Five on a Treasure Island] (II)
68. Carson McCullers: Yksinäinen sydän [The Heart Is a Lonely Hunter]
69. Ian McEwan: Polte [Solar]
70. Aapeli: Koko kaupungin Vinski (III) (L)
71. Bernhard Schlink: Viikonloppu [Das Wochenende]
72. Roddy Doyle: Brownbread and War
73. Enid Blyton: Seikkailujen saari [The Island of Adventure] (II)
74. Aapeli: Vinski ja Vinsentti (III) (L)
75. Enid Blyton: Seikkailujen linna [The Castle of Adventure] (II)
76. Carson McCullers: Surullisen kahvilan balladi [The Ballad of the Sad Café]
77. Eduard Uspenski: Takuumiehet [Garantijnyje tšelovetški] (II) (L)
78. Iris Murdoch: The Nice and the Good
79. Carson McCullers: Heijastuksia kultaisessa silmässä [Reflections in a Golden Eye]
80. Enid Blyton: Seikkailujen meri [The Sea of Adventure] (II)
81. Iris Murdoch: Under the Net
82. Kaj Korkea-aho: Katso minuun pienehen [Se till mig som liten är]
83. Jonathan Coe: The Accidental Woman
84. Paavo Rintala: Pojat
85. Iris Murdoch: A Word Child
86. Iris Murdoch: Henry and Cato

(II) = toinen kerta
(III) = kolmas kerta
(L) = luin ääneen lapsille

Suurimman vaikutuksen tekivät Katoamispiste, Last Night in Twisted River, Larryn juhlat sekä Kello ja monet muut Murdochit.



Tällaisiin lukemiin tuskin pääsen kovin pian uudestaan, ehkä sitten eläkkeellä. Kiitän entistä työnantajaani ylimääräisestä vapaa-ajasta ja perhettäni kärsivällisyydestä!

Kärsivällisyydestä kiitän myös teitä, hyvät lukijat. Tilastojen mukaan täällä käy edelleen päivittäin kymmeniä ihmisiä, vaikka mitään ei tapahdu. Olen ollut tosi jumissa tämän blogin kanssa - kirjoitteluun ei vain tunnu riittävän aikaa, energiaa eikä motivaatiota. Koko touhu tuntuu jotenkin teennäiseltä.

En haluaisi lopettaa blogia kokonaan, mutta ei tällaista jahkailuakaan pidemmän päälle jaksa. Olisiko sellaisessa blogissa mitään järkeä, joka päivittyisi säännöllisesti kerran kuukaudessa? En tiedä, mutta ajattelin että voisin kokeilla. Palannen siis asiaan noin kuukauden päästä. Hyvää uutta vuotta!

Uusi Teenage Fanclub!

Oli tarkoitus olla ennakkokuuntelematta Shadowsia, mutta totta kai annoin periksi kiusaukselle välittömästi, kun kaveri laittoi linkin. Ainakin aloitus kuulostaa hienommalta kuin uskalsin odottaakaan.
♥♥♥TFC♥♥♥
(Lisäys: nyt levy on toki myös Spotifyssa.)

Tämä ei ole levyarvostelu

Kuten olette huomanneet, tämä blogi ei yleensä surffaa uutisaallon harjalla. Väännänpä välillä vähän ajankohtaisemmasta aiheesta - aion kirjoittaa These New Puritansin uude(hko)sta levystä.

Tämä ei kuitenkaan ole levyarvostelu. Kirjoitin muinoin muutamia sellaisia desibeli.netiin, mutta totesin aika pian, ettei minusta ole kriitikoksi. Arvostelin vain itse ostamiani levyjä, enimmäkseen sellaisia joista olin innostunut, ja siinä intoiluvaiheessa tuli helposti hehkutettua liikaa. Tunsin toistelevani kliseitä ja muiden sanoja; oli vaikeaa keksiä omaperäistä sanottavaa. Lisäksi homma alkoi vähitellen maistua työltä, ja uusia levyjä kuunnellessani mietin jatkuvasti, mitä niistä voisi kirjoittaa.

Ei siis enää uutuuslevyjen arviointitehtäviä minulle, kiitos. Mieluummin tähditän levyjä fiilispohjalta Rate Your Music (RYM) -sivullani ja kirjoitan niistä mitä sattuu ja milloin huvittaa.

Asiaan: These New Puritansin toinen levy Hidden (2010) on ilmeisesti kaikkien mielestä ensimmäistä parempi. Minusta ei. Beat Pyramid (2008) oli iskevä rytmipaketti, jonka koukut tarttuivat tajuntaan salavihkaa. Hidden on suurilta osin omituista haahuilua, josta ei oikein ota selkoa viidennelläkään kuuntelukerralla. Ujeltava puhallinsektio ja pahaenteinen lapsikuoro - hmmm? Välillä taas mennään ihan popin puolelle, laulaja jopa laulaa (mitä ei tapahtunut ekalla levyllä).

Kokonaiskuva jää hämäräksi, ja levy on paikoin työlästä kuunneltavaa. Taidetta siis. Olisihan se ehkä pitänyt arvata jo We Want War -singlen perusteella, mutta ajattelin sinkkuvalinnan olevan ovelaa hämäystä. Hämmentyneenä jätän levyn hyllyyn jäähylle ja lätkäisen arvosanaksi kolme tähteä, joka ei omalla asteikollani tarkoita hyvää vaan keskinkertaista. (RYM-tähdissä on se hyvä puoli, että niitä voi huoletta lisätä tai vähentää myöhemmin, mikä saattaa tulla kyseeseen tämänkin levyn kohdalla. Olettaen, että sen pariin jaksaa palata.)

Hidden on toistaiseksi piilotettu ilmaiskuuntelijan korvilta, mutta We Want War -single on Spotifyssa b-puolineen. Videokin löytyy, mutta enpä sittenkään upota sitä tähän, koska se on niin törkeän leveä.

Nyt on kaksi kolmesta viime kuussa mainitsemastani uutuuslevystä jo hallussa, mutta odotetuin puuttuu: missä luuraa Teenage Fanclub? Kotisivu on päivitetty viimeksi lokakuussa, MySpace toukokuussa. Ei vaikuta lupaavalta siihen nähden, että uuden levyn piti jo ilmestyä.

2010

Alkuvuosi on ollut kaikin puolin kylmää kyytiä. Eiköhän se kevät sieltä kuitenkin vielä tule, vaikka tällä hetkellä siihen onkin vaikea uskoa.


Melkein yhtä varmaa kuin kevääntulo on se, että tänäkin vuonna ilmestyy paljon kuuntelukelpoista musiikkia. Muutama odottamisen arvoinen uutuus on jo tiedossa.

Teenage Fanclub on luvannut julkaista uuden Shadows-albuminsa tammikuussa (saapa nähdä, kun mitään päivämääriä ei näy vielä missään). Siitä tulee yhtyeen kahdeksas studioalbumi, jos ja kun vuoden 1991 epämääräistä The King -levyä ei lasketa (eikä sitä lasketa, kun minäkään en ole sitä edes kuullut). Edellinen levy Man-Made (2005) osoitti veteraanien olevan huippuvedossa tälläkin vuosituhannella, joten bändin ystävät tuskin joutuvat taaskaan pettymään. Itse liityin fanikerhoon 15 vuotta sitten ostettuani Bandwagonesquen Swampista 35 markalla. Tämä jonkinmoiselle jalustalle nostettu kakkoslevy (1991) on varsin hieno, mutta suosikkini lienee silti joko Grand Prix (1995), Songs from Northern Britain (1997) tai jopa edellä mainittu Man-Made, vähän fiiliksen mukaan. Vuoden 2000 Howdy! ei kokonaisuutena ole ihan samaa tasoa, mutta on silläkin huippuhetkensä, kuten tämä:



These New Puritans jytisteli areenalle pari vuotta sitten erinomaisella Beat Pyramid -debyytillään. En koskaan jaksanut innostua esim. Bloc Partyn tanssipunkista, mutta Puritaanien astetta rujompi meininki toimii täysillä. Beat Pyramid toi hetkittäin mieleen jopa The Fallin kaltaiset vanhat ketut. Kakkoslevy Hidden on tulossa 18.1., ja näytepala We Want War on jo YouTubessa. Yhden katselu-/kuuntelukerran perusteella tuosta ei vielä oikein päässyt jyvälle, mutta levyä odotan kiinnostuneena. Pannaan tähän yksi debyytin ässäraidoista:



Tindersticksin ansioluettelo on vähintään yhtä pitkä kuin Teenage Fanclubinkin. Joskus 1993-94 katselin MTV:n 120 Minutesia aloittelevana indierokkarina ja olin sitä mieltä, ettei tämän tylsempää bändiä olekaan. Onneksi vanhetessa saattaa viisastua edes joidenkin asioiden suhteen - vuosituhannen vaihteessa huomasin olleeni pahasti väärässä. Monien mielestä nimetön ykkös- ja kakkoslevy ovat ehdottomasti parasta, mitä yhtye on saanut aikaan, mutta itse en näe laadun juurikaan notkahtaneen vuosien varrella. Myös Waiting for the Moon (2003) ja The Hungry Saw (2008) ovat vallan erinomaisia levyjä. Nyt Tindersticks on siirtynyt maineikkaan 4AD:n talliin, ja uusi levy Falling Down a Mountain näkee päivänvalon 25.1. Eikä tässä vielä kaikki: yhtye heittää myös ensimmäisen Suomen-keikkansa Tavastialla 12.3. Olisin ehdottomasti siellä, jos keikkailua harrastaisin. Tässä Tindersticksin ensimmäinen video vuodelta 1993:



Mitähän kaikkea muuta jännää tänä vuonna onkaan luvassa?