sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Lukuvuosi 2012

Kirjoitin lukuvuodestani ylipitkän jutun, mutta sähläsin jotain ja onnistuin hävittämään koko roskan taivaan tuuliin. Osuva päätös kehnolle blogivuodelle? No, tässä kumminkin tämä yksi kuva ja lista tänä vuonna lukemistani kirjoista:



1. S. E. Hinton: Kesyttömät [Taming the Star Runner]
2. Nicole Krauss: Man Walks into a Room
3. Iris Murdoch: Something Special
4. Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta [Blad ur höstens arkiv]
5. Michael Cunningham: The Hours
6. Virginia Woolf: Mrs Dalloway
7. Haruki Murakami: Kafka rannalla [Umibe no Kafuka]
8. Jukka Pakkanen: Elena Damianin kirjeet
9. Heidi Köngäs: Luvattu (II)
10. Heidi Köngäs: Vieras mies (II)
11. Heidi Köngäs: Hyväntekijä (II)
12. Heidi Köngäs: Jokin sinusta (II)
13. *eräs hieno romaanikäsikirjoitus*
14. Iris Murdoch: Bruno's Dream
15. Johan Bargum: Syyspurjehdus [Seglats i september]
16. Michael Cunningham: By Nightfall
17. Turkka Hautala: Kansalliskirja
18. Haruki Murakami: Norwegian Wood [Noruwei no mori]
19. Irvine Welsh: Trainspotting (II)
20. Carol Shields & Blanche Howard: A Celibate Season
21. Johan Bargum: Kolme kaksi yksi [Tre två ett]
22. Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina [Never Let Me Go]
23. Julian Barnes: The Sense of an Ending
24. Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu [Hitsuji o meguru bõken]
25. Asko Sahlberg: Yhdyntä
26. Irvine Welsh: Skagboys
27. John Irving: In One Person
28. Petja Lähde: Poika
29. Katja Kallio: Syntikirja
30. Per Petterson: Kirottu ajan katoava virta [Jeg forbanner tidens elv]
31. Kazuo Ishiguro: Me orvot [When We Were Orphans]
32. Colm Tóibín: The South
33. Eeva Tikka: Hiljainen kesä
34. Kazuo Ishiguro: Menneen maailman maalari [An Artist of the Floating World]
35. Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä [Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö]
36. Haruki Murakami: What I Talk About When I Talk About Running [Hashiru koto ni tsuite kataru toki ni boku no kataru koto]
37. Mirkka Rekola: Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille
38. Iris Murdoch: The Green Knight
39. Paul Brannigan: This Is a Call – the Life and Times of Dave Grohl
40. Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja [La contadora de películas]
41. Iris Murdoch: The Bell
42. Heidi Köngäs: Dora, Dora
43. Petri Tamminen: Rikosromaani
44. Anaïs Nin: Pikkulinnut [Little Birds]
45. Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi [Før jeg brenner ned]
46. Juha Itkonen: Hetken hohtava valo
47. Juhani Aho: Yksin
48. Nick Hornby: More Baths Less Talking
49. Muriel Spark: The Finishing School
50. Luca Caioli: Messi – poika josta tuli legenda [Messi: The Inside Story of the Boy Who Became a Legend]
51. Irvine Welsh: Filth (II)
52. Karoliina Timonen: Aika mennyt palaa
53. Miika Nousiainen: Metsäjätti
54. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa [The Brooklyn Follies]
55. Kazuo Ishiguro: Silmissä siintävät vuoret [A Pale View of Hills]
56. Geoff Dyer: Paris Trance
57. Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti
58. Tom Perrotta: The Abstinence Teacher
59. Sarri Nironen: Tähdenpeitto
60. Dan Rhodes: This Is Life
61. Haruki Murakami: Sputnik-rakastettuni [Supuutoniku no koibito]
62. Tom Perrotta: The Leftovers
63. Nick Hornby: Fever Pitch (II)
64. Ann-Marie MacDonald: Linnuntietä [The Way the Crow Flies]
65. Alan Hollinghurst: Vieraan lapsi [The Stranger's Child]
66. Tom Perrotta: The Wishbones
67. Reidar Palmgren: Jalat edellä
68. Tom Perrotta: Bad Haircut
69. Naomi Alderman: The Lessons
70. Wisława Szymborska: Sata Szymborskaa
71. Satu Grönroos: Lumen syli
72. Tom Perrotta: Election
73. Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta [The Remains of the Day]
74. Tom Perrotta: Joe College
75. Kyllikki Villa: Koipitoipilas
76. Tom Perrotta: Little Children
77. Joel Haahtela: Traumbach (II)

(II) = toinen kerta

En ehtinyt lukea yhtä monta kirjaa kuin viime ja toissa vuonna, mutta kuitenkin yhteensä 21331 sivua, mikä ei ole ihan vähän se (keskimäärin 277 sivua/kirja ja 58 sivua/päivä).

Vähän kyllä harmittaa, että kaikki sepustukset valuivat hukkaan, mutta en millään jaksa kirjoittaa niitä uudestaan. Plääh. Kaikesta huolimatta hyvää uutta vuotta!

20 kommenttia:

  1. Ihana kuva! Pikaisesti laskien olen lukenut tuossa kuvassa näkyvistä kirjoista 13 (listasta enemmän), en tosin kaikkia tänä vuonna. Ja moni muu kirja on tbr-listalla, kuinkas muuten.

    Höh tuolle pidempien sepustusten katoamiselle, olisin halunnut lukea!

    Onnea ja menestystä vuodelle 2013!

    P.S. Oli tosi mukava lukea myös sitä aiempaa postausta, jossa kerroit enemmän itsestäsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria, samaa sinulle ensi vuodeksi!

      Pitää katsoa, jaksanko kuitenkin vielä satuilla vähän jotain menetyksestä toivuttuani... Se juttu olisi kyllä oikeasti ollut ihan liian pitkä, joten ehkä oli sittenkin parempi näin. Se vaan harmittaa, että meni ainakin viisi tuntia kankkulan kaivoon, senkin ajan olisi voinut käyttää esim. Lundbergin hienon Jään lukemiseen. Siitä olisi voinut tulla ensimmäinen palkintovuonna lukemani Finlandia-voittaja, mutta nyt siitä tuleekin sitten ensi vuoden ensimmäinen loppuun luettu kirja, mikä ei ole huono juttu sekään. Ehkä on ihan sopivaa, että tämän vuoden viimeiseksi jäi Haahtelan Traumbach, ihan kuin viime vuonnakin. :)

      Kuvaideaan olin itsekin tyytyväinen, ja sitä oli hauska toteuttaa! Kirjaston kirjat tietysti puuttuvat kuvasta, mutta yllättävän moni kirjoista löytyikin omasta hyllystä (ainakin muutama oli sellaisia, jotka lainasin ensin ja ostin omaksi vasta lukemisen jälkeen).

      Poista
  2. Ei sinulla ole ollut kehnoa blogivuotta! Tai toki blogisi on ollut hiljaisempi kuin mitä toivoisin, mutta viihdyn täällä mainiosti aina. :)

    Hienoja kirjoja. In One Person on minulla vielä lukematta ja mietin, että odottaisinko sittenkin suomennosta. Sehän ilmestyy jo alkuvuonna (jos oikein muistan).

    Onnellista uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, ilahduttava kommentti! Ihmeekseni huomasin, että tänä vuonna on kuitenkin kertynyt blogijuttuja yhteensä muutama enemmän kuin viime vuonna, joten ilmeisesti olin alkuvuonna aktiivisempi kuin muistinkaan. Ehkä opin jotain tästä sähläyksestäni – kannattaisi mieluummin kirjoittaa vähemmän ja useammin kuin käyttää iso osa vuodesta turhaan kriiseilyyn ja yrittää sitten lopuksi äkkiä sanoa kaikkea sanottavaansa kerralla. :)

      Jos en olisi vielä lukenut In One Personia, odottaisin ehkä suomennosta. Kirjassa oli kyllä kaikenlaista pientä sanaleikittelyä, mutta ainahan Rikman on ennenkin sellaisesta kunnialla selvinnyt. Kuten olen jossain (useammassakin?) kommenttilootassa todennut, tämä kirja ei noussut minulle suurien Irvingien joukkoon, mutta oli kuitenkin erittäin hyvä lukukokemus.

      Poista
    2. Ehkä sitten odotan suomennosta. Olen kyllä lukenut Irvingiä englanniksi (mm. Twisted Riverin ja Cider House Rules:in, jonka tosin olen lukenut suomeksikin useaan otteeseen, mutta Rikman on aina hyvä. :)

      Poista
    3. Voi hitsi, tuli yhtäkkiä mieleen, että kunpa Irving tulisi taas Suomeen markkinoimaan suomennosta! Tällä kertaa olisin valmis ottamaan vaikka palkattoman vapaapäivän päästäkseni paikalle. :)

      Poista
  3. Vinha kuva meikäläisenkin mielestä. :) Sääli, että tuumoksesi katosivat bittiavaruuteen. Itsekin sohlasin Eurooppa-haasteeni johonkin hukuksiin (kahdesti), en tajua miten.

    Oliko tuo Hornby (More Baths Less Talking) mistään kotoisin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maukka! Juttu katosi, kun vaihdoin jotain sanamuotoa, mutta päätinkin että aiempi oli hyvä, yritin perua muokkauksen painamalla Ctrl+Z ja sormet kai lipsuivat jotenkin. Ja sitten kun ruutu oli tyhjä, Blogger päätti suuressa viisaudessaan tallentaa uuden luonnoksen automaattisesti, klikkailin äkkiä jotain, ruutu meni kiinni enkä enää saanut aiempaa versiota palautettua... (Sanonko, mitä mieltä olen tuosta automaattisesta tallennuksesta!)

      More Baths Less Talking on sellainen kirjakolumnikokoelma, joita Hornbylta on ilmestynyt jo useita. Jos olet lukenut sellaisia aiemmin ja tykännyt, tykkäät varmasti tästäkin. Itsehän olen siinä mielessä helppo, että ahmin kaikki Hornbyn tuotokset yhtä innokkaasti.

      Poista
    2. *hehehe* Ahmintani tyssäsi vähän siihen Slamiin. Sitä aiemmat romaanit olen käsittääkseni lukenut ja erityisesti Uskollisesta äänentoistosta pitänyt. Tarkoituksena on kyllä ollut jalkautua noiden kirjallisuusesseidenkin pariin, mutta [se tavallinen selitys]. Nyt kotona odottelee Zadie Smithin kirjakirjoituksia. Saa nähdä miten niiden käy. Pelkään, että ovat liian fiksuja. Tai sitten yksinkertaisesti kertovat kirjoista ja kirjailijoista, joita en tunne... Riippuu tosin kirjoittajan otteesta, onko se ongelma vai ei.

      Myös täällä automaattinen tallennus ja ctrl+z -yhdistelmä oli ainakin toiseen katoamiseen syypää! Nyt kun selityksesi luin, niin muistin. Ärh.

      Poista
    3. Huh, pitää yrittää varoa control zetaa jatkossa! Se on vaan paha, kun se tulee niin selkäytimestä.

      Slamin aiheuttamaa vastarintaa jaksan aina ihmetellä – ehkä sitten olen edelleen henkinen teiniskeittari, kun minuun se upposi täysin. Ainoa vähän ongelmallinen Hornby on ollut How to Be Good, mutta sitäkään en suurin surminkaan kutsuisi huonoksi (itse asiassa olisi uusinnan paikka, siitähän näkyy olevan jo yli kymmenen vuotta). Kannattaa ehdottomasti tsekata myös Juliet-kirja, se on yksi suosikeistani ja odotan jo kovasti seuraavaa romaania. Mutta odotellessa nuo Hornbyn kirjakolumnit kelpaavat paremmin kuin hyvin, ne eivät todellakaan ole liian fiksuja tai tylsiä tai mitään, vaikka suuri osa kirj(ailij)oista onkin yleensä minulle vieraita. Luultavasti puhelinluettelokin olisi hyvää viihdettä Hornbyn kirjoittamana. :)

      Poista
    4. Hmm. Muistelen tulleeni siihen tulokseen, että se oli hyvin kirjoitettu, mutta jotenkin aiheensa puolesta jäi minulle vähän opetuspamflettimaiseksi. Britannian teiniraskausluvuthan ovat Euroopan korkeimpia. Odotin ehkä erilaista tarinaa ja lätkäisin sitten turhan nopeasti "opettavainen tarina" -tarran romaaniin.

      On kyllä vähän väärin, että jos vaihtaa tyyliä tai aihetta, lukijakunta närkästyy automaattisesti. Halusin esimerkiksi jalkautua chick litin maailmaan, ja lainasin tässä tarkoituksessa Miehen tuoksu -kirjan. Eihän se sitten oikeastaan ollutkaan niinkään chick littiä, vaan ennemmin neutraalihko kasvutarina. Jäi vähän ynseä jälkimaku... pitkälti sen vuoksi, että luulin lukevani aivan erilaista tarinaa. Äh, nyt nolottaa, kun olen niin oikukas lukija!

      Poista
    5. Heh, tiedän hyvin tuon tunteen. On aina hankalaa, jos saa jotain ihan muuta kuin odotti. Itsekin olen välillä hyvinkin oikukas lukija ja saatan hylätä kirjoja liian herkästi.

      Poista
  4. Voi miten komea lista! <3 Ja siinä 22 sellaista kirjaa, jotka olen itsekin lukenut, niistä 15 tämän kuluneen vuoden aikana. :)

    Kohtaan 13: :)

    Kiitos tästä kohta eletystä vuodesta, Pekkaseni, ja onnea ja paljon ihania kirjoja ensi vuodelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta kiitos, Sara! Kaikkea samaa itsellesikin! :)

      Poista
  5. No onpa melkoinen saldo! Toivottavasti minullakin olisi ensi vuonna enemmän aikaa lukea ihan kokonaisia kirjoja eikä vain pätkiä niistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Markku! Toivon sinullekin lisää lukuaikaa ensi vuonna, kokonaisten kirjojen lukeminen on yleensä palkitsevaa puuhaa.

      Poista
  6. Mainio kuva ja hieno kirjavuosi! Antoisia lukuhetkiä ja ongelmattomia bloggauksia vuodelle 2013!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Luru, kaikkea samaa sinullekin!

      Poista