Turkka kirjoitti episodiromaanin ja tavallisen, kolmanneksi siirtyikin lyhytproosaan. Pekka osti kirjan tuoreeltaan, hihitteli sohvalla pitkin iltaa. Vääksyssä paloi valo yömyöhään, Tammisen Petri ei saanut unta.
****½
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Täälläkin vietetään päivää Kansalliskirjan merkeissä. <3
VastaaPoistaMukavaa sunnuntaita sinne!
Kiitos, oli mukava päivä (kevät ♥)! Hauskaa, että sinulla oli samat kuviot. Aloitin kirjan eilen illalla ja luin loppuun aamulla. Harvemmin saan luettua mitään aamuisin edes vapaapäivinä, mutta tämä oli pakko vetäistä heti. :)
PoistaMä odotan niiin paljon, että ehdin tämän pariin! :)
VastaaPoistaOlen aika varma, että kirja vastaa odotuksiasi. :)
PoistaKävin eilen kaupungissa, jossa on kirjakauppa. Siellä ei ollut tätä uusinta, olen vielä siis ilman. Ehkä kotikylän kirjastosta saan ensi viikolla käsiini. Edelliset Hautalat on pitänyt lukea ja niistä tykätä jo senkin vuoksi, että Salo on nuoruuteni villitysten rakas kauhea pikkukaupunki
VastaaPoistaSalo-tausta antaa varmasti vielä lisäsäväyksen niille kirjoille, itsehän rakastuin niihin vaikken ole koskaan Salossa käynytkään. Tämän uuden luulisi tosiaan puhuttelevan kaikkia suomalaisia, toivottavasti sinäkin saat sen pian luettavaksi!
PoistaJa minä hihittelen nyt täällä. Sinun kirjoituksesi osuu ihan nappiin Hautalan kirjan kanssa. Ihanaa, että pidit!
VastaaPoistaHihi, kiitos! Tuon piti olla vain johdanto, mutta aikani sanoja pyöriteltyäni tulin siihen tulokseen, että mitäs turhaan enempiä selittelemään. Lainaamisen arvoisia pätkiäkin olisi ollut melkein joka sivulla. Kiitos vaan jutustasi vielä, sen ansiosta halusin ostaa tämän heti enkä ruvennut jahkaamaan, säästäisinkö muutaman euron tilaamalla kirjan netistä.
PoistaTuosta ytimekkyydestä saattaisi Ilselän Minnakin olla kateellinen. :D Nyt on se uusi haikukirja-arvioblogi ja minä ehdotin Minnalle Twitter-arvioita, mutta nähtävästi pitää sinullekin keksiä jotakin vastaavaa. :)
PoistaMullakin on tämä ja ehkä luen jossakin välissä, vaikken ole (vielä) Hautalan aiempia lukenut. Enkä Salossa käynyt. Heh.
Taisin saada inspiraatiota Hautalan itsensä lisäksi juuri niistä haikuarvioista (käykää kaikki tutustumassa, mainio blogi).
PoistaLueluelue! Tämä ei vie paljon aikaasi, etkä takuulla tule katumaan. :)
Minä tartuin tähän tänään hieman ennen viittä ja nyt useamman tauon kanssa on kirja luettu. Ja Hautala teki sen taas, sai minut hykertelemään ja löytämään itseni kirjan sivuilta. :)
VastaaPoistaHienoa! Minäkin olin jo valmiiksi päättänyt pitäväni tästä, ja se päätös oli onneksi harvinaisen helppo pitää. :) On se Hautala vaan aika epeli, kolme mahtavaa kirjaa kolmessa vuodessa. Mihin mahtaa vielä ehtiäkään...
PoistaOho, minullakin käväisi mielessä Petri Tamminen...!
VastaaPoistaJa näyttää, että olen löytänyt lyhytsanaisen kollegan, kiitos. :)
Julkaisen oman postaukseni vähän myöhemmin tänään, kunhan saan otettua siihen sopivan kuvan.
Kiva, kiitos itsellesi! Tamminen on väistämätön vertailukohta, ja melkein rohkenisin väittää, että Hautala vetää lyhyillä jutuillaan pitemmän korren.
Poista