keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Knasu iskee jälleen



Karl Ove Knausgård: 
Taisteluni. Toinen kirja
Min kamp. Andre bok, 2009, suom. Katriina Huttunen, Like 2012, 639 sivua
(Akateemisesta 16.2.2013, luettu loppuun ke 6.3.2013 klo 19.24)


Väittivät että toinen kirja on ensimmäistäkin parempi.
Saattoivat olla oikeassa.

Knausgård jättää vaimonsa Norjaan ja muuttaa hetken mielijohteesta Tukholmaan. Vieraassa maassa ja kaupungissa on vain muutama kiintopiste, mutta vähitellen Tukholma punoutuu osaksi Karl Oven elämää. Löytyy hyvä asunto ja uusi rakkaus, syntyy lapsikin. Kirjoittaminen ei suju, aiemmin julkaistu romaani odottaa turhaan jatkoa. Isän roolissa on opettelemista, lastenvaunujen työntely syö miehisyyttä, naiset eivät enää vilkaisekaan.

Niinpä kuljin Tukholman katuja kuin meidän aikamme nainen, vaikka sisimmässäni riehui 1800-luvun mies.

Melkoinen mies tämä Knausgård. Aivan kuin ensimmäisessäkin kirjassa, hän onnistuu taas kaikessa. Perhe-elämän ja parisuhteen vaikeudet, kirjoittamisen kirot, antikvariaattien ilot, ruotsalaisuuden ja norjalaisuuden erot, kamppailu hullun naapurin kanssa, esikoisen ensiaskelten tuottama riemu, tyhjenevien pullojen arvoitus, sosiaalisten tilanteiden hankaluus, pohjaton itsekriittisyys, häpeä ja ahdistus, pakahduttava rakkaus.

Luin kirjaa puolentoista viikon aikana kotona, junassa ja kahdessa eri kirjastossa. Se toimi joka tilanteessa. Nyt ei auta kuin odottaa seuraavaa osaa.

★★★★★

11 kommenttia:

  1. <3 !

    Nyt ei vielä muuta, koska ostin kirjan itselleni viime viikonloppuna ja se odottelee hyllyssä. Annan sen odottaa vielä hetken, testaan oman mieleni malttamiskykyä. Mutta ihanaa huomata, että tämä kakkososakin on niin hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea yritykselle, Katja! Itsehän maltoin makuuttaa kirjaa hyllyssä kokonaisen viikon. :D

      Poista
  2. Minäkin hankin tämän toisen osan viime viikonloppuna. Vähän vielä ajattelin pantata tätä, vaikka voin sanoa, että tiukkaa tekee.

    Harmi kun en osaa norjaa...lukisin muuten varmaan kaikki 6 osaa tänä vuonna suht putkeen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, Susa!

      Ja sama juttu, melkein tekisi mieli alkaa opiskella norjaa. :) Aikookohan Like jatkossakin julkaista yhden suomennoksen vuodessa? Onpa ainakin jotain odotettavaa!

      Poista
  3. Ihan asian vierestä: noiden nukenvaunujen peite on aina vain meillä. Kuinkahan saisin sen teille saakka...

    VastaaPoista
  4. Aivan upeat vaunut tuossa kuvassa, vau! Hain eilen kirjastosta ykkösen varauksesta ja kas, uutuuksien hyllystä lähti myös kakkososa matkaan. Vähän hirvittää kirjojen paksuus kun kyseessä on itselleni tuntematon kirjailija... Mutta pakko näitä silti on yrittää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annika, vaunut ovat perintökalleus!

      Sinulla on aika kutkuttava tilanne, toivottavasti pääset yhtä syvälle Karl Oven pään sisään kuin minä. Olen kuullut sellaisestakin, että joku olisi jättänyt jo ensimmäisen kirjan kesken... Mutta jos ensimmäinen maistuu, voin aika turvallisin mielin väittää, että sarjaa ei pysty jättämään kesken. Itsekin yleensä arastelen tiiliskiviä, mutta nämä olisivat saaneet olla vaikka vielä paksumpia. :)

      Poista
  5. Luin molemmat "Knasu-juttusi" vasta nyt ja alkoi aivan sairaasti harmittaa, että jätin kirjat Akateemisen hyllyyn, kun hintakaan ei päätä huimannut. Toivottavasti löytyvät sieltä, kun seuraavan kerran singahdan Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, eivätköhän nämä kirjat jaksa odottaa! Uskon ja toivon, että tämä on sellainen sarja, josta otetaan aina uusia painoksia tarpeen mukaan, vaikka se ei varmaan ole vielä Suomessa ihan bestseller-tasolle yltänytkään.

      Poista