tiistai 27. marraskuuta 2012

Kirjanmerkit

Muutamat lukutoukat ovat hiljattain esitelleet kirjanmerkkejään.

Oma suosikkini on tämä pikkuinen merkki (n. 3 x 11 cm), jonka sain tyttäreltäni pari vuotta sitten:


Omistaja käy ilmi merkin takaa:


Toinen käyttämäni kirjanmerkki on tuplasti isompi. Tässä se poseeraa kirjallisen kaksosensa kanssa:


Kuva on viimevuotinen, nyt merkki on jo vähän rispaantuneempi. Se on saatu Tampereen kaupunginkirjastosta, ja siinä esiintyy Jyrki Siukosen teos Book of Dreams. Kääntöpuolella on J. K. Ihalaisen runo kokoelmasta Eurooppalainen kuolemankirja:

minulle kaikenlaiset elämät pysyvät mysteerioina,
olen hyvin yksinkertainen ihminen.
ihmiset eroavat, siis onnetonta.
matkustaminen, siis seikkailu.
lapset, miten ne saa puusta alas.
traaginen etenee hitaasti, vääjäämättä,
kunnes tuska on kuorittu, paljas
luu, siitä voisi tehdä jonkun työkalun.

Muita kirjanmerkkejä en tällä hetkellä käytäkään, mikä osaltaan kertoo siitä, että minulla ei ole tapana lukea montaa kirjaa samaan aikaan. Minulla on myös pari tähän tarkoitukseen varattua postikorttia, mutta niitä en ole vielä ottanut käyttöön. Aiemmin käytin usein kirjaston lainakuitteja, mutta se tapa loppui siihen kohuun lämpökuittien myrkyllisyydestä. (Kuka muistaa? Eipä tuosta enää ole hirveää haloota ollut.)

Jotkut lukijat tunnustavat taittavansa sivujen kulmat hiirenkorville kirjanmerkin käytön sijaan, mutta itse pidän moista toimintaa melko barbaarisena... En liioin jätä kesken olevia kirjoja auki "naamalleen", paitsi ehkä hätätapauksissa lyhyeksi aikaa, ihan kevyesti. :)

27 kommenttia:

  1. Kylläpä on tyttäresi osannut hienon kirjanmerkin tehdä! :) Tuollaista kelpaa käyttää.

    VastaaPoista
  2. Aww, miten söpö kirjanmerkki tuo tyttäresi taiteilema :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura, välitän kehut taiteilijalle!

      Poista
  3. Kääk, mä käytän kirjanmerkkeinä just noita barbaarisia tapoja - molempia! Pitäisi vissiin ryhdistäytyä..

    Ihana kirjatoukka! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Tintti! En halua olla mikään kirjapoliisi, mutta toki kannustan ryhdistäytymään, jos koet siihen tarvetta. :)

      Poista
  4. Voi kuinka söpö kirjanmerkki, sopii sinunlaiselle lukutoukalle :)

    Ja joo, ei kirjoja saa taittaa hiirenkorville! Ehkäpä joitakin kuluneita pokkareita, jotka jo ennestään ovat taitoksissa.

    VastaaPoista
  5. Sivujen taittaminen on kirjojen pahoinpitelyä!
    Tuo toukka on valloittavan symppis, toinen vakuuttavan ylvään oloinen :)
    Minulla on vino pino kirjanmerkkejä, valtaosa lasten korttipelikortteja, joista liian moni on joutunut hukkaan, jotta pelaaminen enää sujuisi.

    VastaaPoista
  6. Täällä ilmoittautuu yksi barbaari, joka joskus jopa kirjoittaa kirjansa sivuille ja nauttii siitä, kun kirjat näyttävät luetuilta.

    Ihana tuo tyttäresi tekemä kirjanmerkki. Itse en osaa edes käyttää kirjanmerkkejä, vaan unohdan ne aina jonnekin, kun olen jo ehtinyt taittaa kirjan hiirenkorville tai laittaa sen naamalleen johonkin. Tapoja on monia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rehellisestä kommentista, Jaana. Tietysti itse kukin saa tehdä omille kirjoilleen mitä haluaa. :) Mitä tulee luetuilta näyttäviin kirjoihin, ei minuakaan haittaa esim. se, että pokkarin selkämykseen tulee ryppyjä. (Ainakaan kovin paljon...)

      Poista
  7. Voi miten ihana tuo tyttösi tekemä! :D Taidankin pyytää kummipojalta joululahjaksi kirjanmerkkiä ;)

    VastaaPoista
  8. Hienot kirjanmerkit, varsinkin ISI ISIISI -merkki!

    Omia kirjojaan saa tietysti kukin käsitellä miten vain - taitella sivuja, merkkailla hyviä kohtia ja vaikka kommentoida - mutta kirjaston kirjojen sivunkulmien taittelu pistää kiukuksi. (Niitä on tylsä oikoa palautuskirjoista! Yhtä tylsä kuin kumittaa alleviivauksia...)

    Ekaluokan opettajani muuten nimitti vihkonsivujen taiteltuja kulmia koirankorviksi, ei hiiren. "Hiirenkorvia on keväisin puissa, nämä rumat ovat koirankorvia!" (Mitähän mieltä tästä ovat koiraihmiset - älkööt kuitenkaan loukkaantuko, sillä lause on peräisin 50 vuoden takaa :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sammaleinen! Nyt kun sanoit, koirankorvat ovat tuttu ilmaus, ja opettajasi oli ilmeisimmin oikeassa, sillä Kielitoimiston sanakirjakin toteaa näin:

      "Kirjan lehdet ovat koirankorvilla kulmat taittuneina t. käppyrässä."

      Pitää yrittää jatkossa käyttää oikeita termejä. :)

      Kirjaston kirjoista olen ehdottomasti samaa mieltä, ne pitäisi kyllä jättää rauhaan. Sekin tympii, jos kiinnostavassa divari- tai kirppiskirjassa on alleviivauksia (varsinkin muulla kuin lyijykynällä tehtyjä). Sellaiset kirjat jäävät yleensä ostamatta, haluan itse päättää mitkä kohdat ovat tärkeitä.

      Ja juu, Linnuntietä.

      Poista
  9. Onpa ihana kirjanmerkki tuo tyttäresi tekemä! Minä käytän paljon postikortteja, niitä on kiva saada mutta jäävät usein lojumaan joten tämä on hyvä "kierrätyssysteemi" ;).

    VastaaPoista
  10. Söpö toukkamerkki! Meilläkin mies sai tänä vuonna isänpäivälahjaksi päiväkodissa taiteillun hienon merkin. :)

    Toinen merkki on tyylikäs ja runokin puhutteleva.

    Minä olen huoleton kirjojen kanssa. Kirjanmerkkejä pyrin käyttämään, mutta ne ovat usein hukassa ja jos kirjassa vain on kansilieve, käytän yleensä joka tapauksessa sitä. Sivunkulmia taittelen merkatessani esim. blogiin mahdollisesi lainattavia kohtia, mutta en tietenkään kirjaston kirjoista. Niihin sujauttelen lippusia ja lappusia väliin.

    Pidän myös tarvittaessa kirjaa alassuin auki, mutta usein se on epäkäytännöllistä ja tilaa vievää esim. tässä supersotkuisella työpöydälläni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, Karoliina! Enpä itsekään pahastuisi, jos tytär innostuisi joskus tekemään uuden merkin samaa sarjaa.

      Omalla tavallaan tuollainen huolettomampikin suhtautuminen kirjoihin viehättää, kyllähän se kertoo tietynlaisesta läheisyydestä ja mutkattomuudesta. Jotain post-it-lappuja voisin kuvitella itsekin käyttäväni, en ikinä pystyisi tekemään marginaaleihin omia merkintöjä (oman nimen raapustaminen etulehdelle teki sekin ensin tiukkaa, mutta nyt olen jo tottunut tekemään sen – pienellä ja siistillä käsialalla, lyijykynällä!). Kansiliepeitä en yleensä voi käyttää kirjanmerkkinä, koska luonnollisesti poistan kirjasta kansipaperit lukemisen ajaksi, etteivät vain repeä tms. :D

      Poista
  11. Huh, olen vähän järkyttynyt että täälläkin näin monet tunnustavat taittelevansa sivuja, kuitenkin oletan että tänne kirjoittavat ovat suht sivistyneitä kirjojen harrastajia. Muistan kun mummini kertoi joskus kauhuissaan, että heidän kotiapulaisensa (joo, 70-lukua) oli taittanut jokaisen sivun sitä mukaa kun luki kirjaa, ja tuon jälkeen en ole onneksi kuullut kenenkään moista oikeasti harrastavan. Itsehän sain jopa moitteita eräällä keskustelupalstalla, kun tunnustin käyttäväni niitä kansipapereiden liepeitä kirjanmerkkinä, se on kuulemma vähän junttia... Yleensä tosiaan joku kortti tai sopiva lappunen kirjanmerkkinä.

    Niin ja kiva kun taas kirjoittelet!

    h.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista, h.! Kotiapulaisen lukuharrastus on toki sinänsä hyvä asia, mutta huh huh sentään...

      Poista
  12. Huippua keskustelua täällä käydään, tärkeästä aiheesta! :)
    Mä käytän nykyään kirjanmerkkinä kirjaston kuitteja ja häthätää jostain repäistyjä paperinpaloja joiden kirjanmerkkielämä päättyy yleensä siihen yhteen kirjaan.
    "Oikeina" kirjanmerkkeinä käyttämäni festarirannekkeet ja muut ovat hävinneet kirjahyllyyn kesken jääneiden kirjojen väliin. Tarttis varmaan tehdä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti skoskima! Kuulostaa tosiaan siltä, että jotain tarttis tehdä. Tästä tuli mieleen, että kirjaston kirjojen välistäkin on joskus löytynyt mielenkiintoisia kirjanmerkkiunohduksia, jopa valokuvia.

      Poista
  13. Aika ihana toi ylimmäinen merkki!

    Mä en yleensä käytä ollenkaan kirjanmerkkejä. Se on varmaan vähän hölmöä, mutta mä vaan suljen kirjan ja kuvittelen muistavani seuraavalla kerralla, mihin oon jäänyt. Aina en muista, joten ehkä munkin tarttis tehdä jotain.

    Alotin muuten eilen Abstinence Teacherin ja vaikuttaa tosi hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Heli!

      Mutta sehän kuulostaa ihan hauskalta myös, jos tosiaan muistaa mihin on jäänyt. :)

      Ja jee, mahtavaa!

      Poista