Laura Barnett

Uusi suosikkikirjailijani Laura Barnett on 35-vuotias lontoolainen, jonka kumpaakaan romaania ei ole vielä suomennettu.

Greatest Hits (2017) tarttui mukaani kirjaston uutuushyllystä muutama viikko sitten. Musafanin mielenkiinto heräsi heti: pitkään vaiennut laulaja Cass Wheeler on tekemässä paluuta, valikoi kappaleita kokoelmalevylle ja muistelee samalla elämäänsä tyttärenä, äitinä, puolisona ja muusikkona. Odotukset olivat siis korkealla, mutta kirja ylitti ne kaikin puolin. Viihdyin ja vaikutuin.

Olen aiemmin lukenut muutamia hyviä kirjoja fiktiivisistä bändeistä ja harmitellut, ettei niiden musiikkia voi oikeasti kuulla, mutta Barnett yllätti lopussa iloisesti tässäkin suhteessa.

*****

Barnettin esikoisen The Versions of Us (2015) kävin lainaamassa pian Greatest Hitsin aloitettuani, enkä malttanut odottaa sen lukemista kovin pitkään. The Times -lehden kuvaus kuulosti lievästi sanottuna lupaavalta:
"The beautiful love child of David Nicholls's One Day and Kate Atkinson's Life After Life."

Kirja kertoo kolme rinnakkain etenevää tarinaa: kolme eri versiota siitä, miten Evan ja Jimin rakkaustarina olisi voinut mennä. Alussa hieman epäilytti, tällaisia vaihtoehtoisia elämänpolkuja on tallattu viime vuosina niin usein, mutta kaikki kolme kertomusta veivät mukanaan hyvin nopeasti. Viihdyin, vaikutuin ja liikutuin – miten pienestä kaikki voikaan elämässä olla kiinni.

*****

Toisen kirjan takakannessa Laura Barnettia kehutaan yhdeksi sukupolvensa lahjakkaimmista tarinankertojista, enkä menisi väittämään vastaan näiden näyttöjen jälkeen. Jos olisin kustantaja, suomennuttaisin nämä.