Historian pienmiehiä

 

Viides runokokoelmani Historian pienmiehiä (Aviador 2023) ilmestyy perjantaina 26.5.2023. Julkkarit Helsingissä Oodissa klo 17–19, esiintymässä myös Hesarin kehuma esikoisrunoilija Katja Meriluoto. Tervetuloa sinne! Aion pitää julkkarit myös Tampereella jossain vaiheessa kesää – yritän muistaa päivittää tiedon tänne, kun aika ja paikka varmistuvat.

Kyseessä on paluu yksisuuntaiseen runouteen palindromikauden jälkeen (vaikka Tero Tähtinen sanoikin, ettei runous koskaan ole yksisuuntaista). Takakannessa on tällainen pakkausmerkintä:

Tämä teos säilyy
avaamattomana
huoneenlämmössä.
Avattuna toivon sen
lämmittävän hetkisen.

Kirjassa on runoja enimmäkseen vuosilta 2016–2022, mutta kaikkein vanhimmat mukaan päässeet sanat löysin kalenteristani heinäkuulta 2012, jolloin en vielä edes tiennyt kirjoittavani runoja. Uusin runo on tämän vuoden tammikuulta, eli voidaan sanoa, että tässä on nyt yli vuosikymmenen työn tulos. Kiitos ja kuulemiin, kaunista kesää kaikille!

Aattelu rulettaa – palindromirunoja

Kolmas kirjani on ilmestynyt!

Kaikki kannet on taiteillut vaimoni Anna Kytömäki.

Aattelu rulettaa (Aviador 2018) on aivan erilainen teos kuin kaksi aiempaa runokokoelmaani. Sen runot ovat palindromeja, eli niitä voi lukea myös takaperin.

Kustantajan kuvaus sisällöstä:
"Virtuoosin taidolla kirjoitetuissa, yhtaikaa sekä humoristisissa että syvällisissä runoissa seikkailevat tavallisten suomalaisten lisäksi tunnetut urheilijat, kirjailijat ja poliitikot."

Tämän kanssa ei voi olla poseeraamatta näin.

TERVE SANA
KIEROSSA MIELESSÄ
 
Suoreni
leikillä älli.
 
Sana,
sisälläsi sana,
sillä älli.
 
Kielinerous!

Kirjan voi tilata esim. täältä. Pitäisi löytyä myös Akateemisesta Kirjakaupasta, samoin Suomalaisesta ainakin Tampereella.

P.S. Hesari suosittelee:

Kiitos upeasta yllätyksestä, toimittaja Iida Nieminen!

Valo pilkkoo pimeää

 

Runoilija Pekka Kytömäki tässä taas moi! Nyt kävi niin, että kirjoitin toisen runokokoelman. Teoksen nimi on Valo pilkkoo pimeää, ja sen julkaisi Sanasato perjantaina 30.9.2016.

Ensimmäinen kirjani Ei talvikunnossapitoa  (Sanasato 2015) sai hyvän vastaanoton ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Toinen kokoelma jatkaa esikoisen viitoittamilla poluilla: pieniä runoja kissoista, kirjoista, rakkaudesta, metsästä ja muista suurista aiheista.

En suostu jäämään
yhden hudin ihmeeksi.
Olen uusinut
kynänkantolupani
ja tähtään ladon seinään.

Kansi ja kuvitus: Anna Kytömäki

Blogiarvioita kirjasta:
Kirjojen keskellä 14.10.2016
Kirjakaapin avain 4.1.2017
Luettua elämää 24.2.2017
Satun luetut 14.3.2017
Bibliofiilin päiväunia 25.4.2017
Mitä luimme kerran 22.11.2017
Kirjojen kuisketta 19.2.2018

Haastattelu:
Ylöjärven Uutiset 14.11.2016 (paperiversio ilmestyi 9.11.)

Molempia kirjoja voi tilata signeerattuna minulta (peku75 ät hotmail piste com, hinta 15 €/kpl + mahdolliset postikulut). Tampereella niitä myy Tulenkantajien kirjakauppa.

Runoilija Pekka Kytömäki esittäytyy

Moi pitkästä aikaa!

Olen taas ollut huono bloggaaja, mutta jotain muuta olen saanut aikaiseksi: runokirjan. Tamperelainen kustantamo Sanasato julkaisi viime viikolla esikoiskokoelmani, jonka nimi on Ei talvikunnossapitoa.



Lainaan tähän kirjan kansitekstejä:

Kokoelman aforistiset runot liikkuvat leikkisästi luonnossa ja kaupungissa. Ulkoasu vaihtelee haikumittaisesta vapaamuotoiseen.

Runot nauloja:
parhaat saa uppoamaan
kertaiskulla.
Tämä pääsi vääntymään.

Pekka Kytömäki (s. 1975) on tamperelainen kääntäjä ja perheenisä. Hän alkoi lukea ja kirjoittaa runoja 37 vuoden herkässä iässä.

Kannen ja muut kuvitukset on taiteillut vaimoni Anna Kytömäki.

Jos kiinnostaa, voit lukea lisää uudelta Facebook-sivultani.

Täällä blogissa en ajatellut ruveta markkinoimaan kirjaa sen enempää. No, ehkä linkitän tähän perään joitain arvioita, jos sellaisia ilmestyy. Katsotaan...

Kaunista syksyä kaikille!

*****

Haastatteluja:
Ylöjärven Uutiset 9.9.2015
Aamulehti 15.9.2015
Kohtaamisia 30.9.2015
Lukulamppu (Mitä luet?) 19.11.2015

Arvioita:
Luettua elämää 15.9.2015
Luetut, lukemattomat 4.10.2015
Suomi lukee 5.10.2015
Kirjojen keskellä 28.10.2015
Kannesta kanteen 18.11.2015
Leena Lumi 1.12.2015
Rinkka ja nojatuoli 4.1.2016
P.S. Rakastan kirjoja 6.7.2016
Kulttuuri kukoistaa 11.2.2017
Tahaton lueskelija 12.3.2017
Kirjakaapin avain 30.4.2017
Lukuisa 20.1.2019

Muuta:
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 29.4.2016

Jälkihuomautus:
Muista myös toinen kirjani Valo pilkkoo pimeää.

Runoisku

Kevätpäivä kesken marraskuun!

Illan tummetessa lampsin
kirjastosta kotiin päin
hyvillä mielin.
Kadulla kansaa laidasta laitaan –
minä luultavasti ainoa,
jonka repussa viisi
Mikko Kilven runokirjaa.

Piipahdus Akateemiseen ja yllätys:
uutta Juhani Tikkasta?
Ei ollut uutta, oli vanhaa,
Viita-akatemian runoisku.



Otin kirjan, kun käskettiin.
Mietin näyttäisinkö sen kassalla,
mutta päätin osoittaa urheilumieltä.
Kävelin ulos kirja kädessä,
vartijat antoivat mennä.

Hauska kokemus ja ilmainen runoteos
yhdellä iskulla. Kiitos!

MATKA TULEVAISUUTEEN

OLI KERRAN KAKSI VELJESTÄ. HEILLÄ OLI AIKAKONE. ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ TOINEN VELJEKSISTÄ MATTI NIMELTÄÄN SANOI EMME OLE PITKÄÄN AIKAAN KÄYTTÄNYT AIKAKONETTA. MENNÄÄN SILLÄ NYT TULEVAISUUTEEN HIHKAISI TOINEN VELJEKSISTÄ ERKKI NIMELTÄÄN. JA NIIN HE KUNNOSTIVAT AIKAKONEENSA JA LÄHTIVÄT MATKAAN. PIAN KONE PYSÄHTYI JA VELJEKSET HÄMMÄSTYKSEKSEEN HUOMASIVAT OLEVANSA VANHASSA LINNASSA. YHTÄKKIÄ JOKU HUITAISI MATTIA SELKÄÄN. APUAA! HUUSI ERKKI TIPPUESAAN LATTIASSA OLEVASTA AUKOSTA. MATTI OLI PYÖRTYNYT JA ERKKI OLI KUOLLUT
SEN PITUINEN SE.

– Pekka 8 v

Oodi Strokesin debyytille ja Soundtrack of Our Livesin kolmoslevylle

Ilmestymisestä vuosia on tusina;
yhä pidän näitä parhaimpina musina.
Rockin ajatonta taikaa,
joka ikuisesti raikaa,
silloinkin kun naamani on täysi rusina.

The Strokes – Is This It

The Soundtrack of Our Lives – Behind the Music

Naistenpäiväruno

Hei mies! Muista aina naiset,
olennot nuo jumalaiset.
Muista olla heille jalo,
pese kumpikin kainalo,
muuten pahalta sä haiset.

Oodi lukutoukalle

Lukutoukka,
kenties houkka,
milloinkaan ei moukka.

Lukee kirjan,
lukee toisen,
lukee pinon hitonmoisen.

Lukee liikaa Irvingiä,
kertojien kingiä,
vaan ei koske Coelhoon,
vanhaan kliseevelhoon.

Tykkää Hornbyn Nickistä
kuin Pluto tykkää Mikistä.

Kirja Sarah Winmanin
voittaa jätskin Ingmanin,
taikka vaikka Valion,
se on jo aika paljon.

Mitäs pullapitkosta,
kun haukata voi Itkosta.
Ei kaipaa edes namia,
kun ahmii Murakamia.

Jälkiruuaks Eeva Tikka,
sitten iskeekin jo hikka.

Naapuri pakoon livistää,
kun tätä koettaa sivistää:
unohda jo Turhapuro,
lue ees yksi Ishiguro.

Kesken reippaan metsälenkin
huomaa houkuttavan penkin;
pian on kädess' Moravia,
eipä huomaa oravia.

Kun lehdet puhkee vaahteraan,
hän tarttuu jälleen Haahtelaan.
Joskus jos on kaikki möngäss',
apuun rientää Heidi Köngäs.

Ei hän säästä rivariin,
kantaa rahat divariin.

Kun tila loppuu hyllystä,
hän tuumii: tää on pyllystä.
Ei silti ala masentaa,
voi uuden hyllyn asentaa.

Tutut jo tuohtuvat: aina se lukee,
hyvä jos pyhisin päällensä pukee.
Toisinaan unohtaa perheensä,
kunnes taas huomaa erheensä.

Vain yhtä toivoo hän:
oispa aikaa enemmän.
Kunpa ei tarvitsis tehdä töitä,
mieluiten ei edes nukkua öitä...

(Kaksi nimeä on, joiden
kirjoja en tunne laisin.
Joku ehkä arvaa toisen,
toisen paljastaa jo taisin.)

Kalenteri käskee

TITTA, HILPPA (8.1.)

ERNO, TARVO (13.3.)

TOIMI, KEIMO (6.8.)

HELLI, HELLE (27.10.)

KRISTIAN, ANO (13.11.)

SYLVESTER, SILVO (31.12.)

Huonosti nukuttuna yönä

Vuorokausi

alkaa ja loppuu

ihan niin kuin vuosi

mutta on kaksi kertaa pidempi