Blogistanian Globalia 2012

Blogistanian Globalia 2012 on kilpailu, jossa nostetaan esiin kirjabloggaajien valitsemia vuoden parhaita käännöskirjoja. Tarkoitus on lisätä kansainvälisen kirjallisuuden laaja-alaista lukemista ja käännöskirjallisuuden sekä kirjallisuuden kääntäjien arvostusta.

Eli käytännössä sama juttu kuin kuukausi sitten kisailtu Blogistanian Finlandia, mutta tällä kertaa pannaan järjestykseen käännöskirjat. (Osallistuin Globaliaan myös vuosi sitten, jolloin säännöt olivat vähän erilaiset.)

Tässäpä ehdokkaani:

1. Haruki Murakami: Norwegian Wood (Noruwei no mori) (3 p)

2. David Nicholls: Kaikki peliin (Starter for Ten) (2 p)

3. Sarah Winman: Kani nimeltä jumala (When God Was a Rabbit) (1 p)

Murakami oli selkeä ykkönen, erittäin lähellä täydellistä lukuelämystä. Nichollsille haluan antaa eräänlaisen protestiäänen, koska niin moni bloggaaja suhtautui viimekesäiseen suomennokseen nihkeästi, kun taas itse ihastuin alkukieliseen kirjaan toissa syksynä. Winmanin listapaikka oli itseoikeutettu – erinomainen kirja ja oikeastaan ainoa viimevuotinen käännöskirja, josta kirjoitin kunnon arvion... Myös Alan Hollinghurstin Vieraan lapsi olisi ansainnut pisteen tai useampiakin, mutta siitä en saanut kirjoitettua senkään vertaa kuin noista listalle päässeistä.

Vuoden suomentajaksi nimitän omasta puolestani Aleksi Milonoffin, jonka käsialaa ovat sekä Murakamin että Winmanin hienot suomennokset. Nichollsin kirjan suomensi Sauli Santikko, enkä usko senkään laimean suosion johtuneen suomennoksesta, Santikko on kuitenkin pitkän linjan ammattilainen.

Uskon yllä mainittujen kirjojen (paitsi Nichollsin) olevan aika vahvoilla kilpailussa, ja oletettavasti myös itselleni hitusen etäisemmiksi jääneet Julian Barnesin ja Gaute Heivollin teokset tulevat pärjäämään. En kuitenkaan voi väittää seuraavani aktiivisesti läheskään kaikkia äänestykseen osallistuvia blogeja, joten voi hyvin olla, että voittaja on minulle yllätys (kuten viime vuonnakin, kun palkinnon nappasi Sarah Waters).

Kaikki osallistujat julkaisevat listansa tällä kellonlyömällä, ja tulokset paljastaa Kirjava kammari maanantaina 4.2.2013 klo 10. (Editoin ne sitten tännekin.)

...töttöröö, TULOKSET:

1. Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi (34 p.)
2. Haruki Murakami: Norwegian Wood (17 p.)
3. Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi (16 p.)
4. Sarah Winman: Kani nimeltä jumala (12 p.)
5. Herman Koch: Illallinen (11 p.)
6. Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani (8 p.)

Blogistanian Globalia

Viime kuussa jäin rannalle, kun kirjabloggarit valitsivat oman Finlandia-voittajansa Sallan järjestämässä äänestyksessä. Mutta kun Karoliina käynnisti vastaavan äänestyksen viime vuonna julkaistuista käännöskirjoista, päätin osallistua. Juttu on ajastettu ilmestymään keskiviikkona klo 10.00, samalla kellonlyömällä kuin muidenkin listat.

Seuraavassa ovat ehdokkaani suunnilleen mieluisuusjärjestyksessä. Mukana aiemmin kirjoittamani "syväanalyysit" kirjoista.

1. David Nicholls: Sinä päivänä
(One Day, 2009, suom. Sauli Santikko)
Luettu englanniksi heinäkuussa.

One Day on tosiaan käsitelty jo niin monessa paikassa, että jätän sen juonen referoimatta tilan säästämiseksi. Toteanpahan vain, että Dexterin ja Emman tarina viihdytti ja kosketti minuakin kovasti. Kirpeää lisämakua lukemiseen tuli siitä, että kaikista vuoden päivistä Nicholls on sattunut valitsemaan juuri heinäkuun viidennentoista, joka on elämäni synkimmän tapahtuman vuosipäivä. Jos minulta kysytään, kirja on kaikki kehunsa ansainnut.

2. Colm Tóibín: Brooklyn
(Brooklyn, 2009, suom. Kaijamari Sivill)
Luettu suomeksi heinäkuussa.

Koukuttava tarina irlantilaistyttösestä, joka lähtee Amerikkaan töihin. Toíbín kuvaa 50-lukulaisen nuoren naisen elämää kiehtovasti ja uskottavasti.




3. Carol Shields: Pikkuseikkoja
(Small Ceremonies, 1976, suom. Hanna Tarkka)
Luettu suomeksi maaliskuussa.

Shieldsin 35-vuotiaan esikoisromaanin suomennos tuli ihan puun takaa. Minulla oli sattumoisin juuri lainassa kahden ensimmäisen romaanin alkukielinen yhteisjulkaisu Duet, mutta en onneksi ollut vielä ehtinyt lukea sitä, joten ei ollut mitään tekosyytä jättää tätä ostamatta. Ilokseni voin todeta, että ohuudestaan ja esikoisuudestaan huolimatta Pikkuseikkoja ei kalpene yhtään Shieldsin myöhempien mestariteosten rinnalla. (Kirjassa mainitaan jopa Iris Murdoch, hiih!)

4. Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä
(The Summer Without Men, 2011, suom. Kristiina Rikman)
Luettu englanniksi maaliskuussa.

The Summer Without Men kertoo naisesta, jonka mies ehdottaa kolmenkymmenen aviovuoden jälkeen "taukoa". Nainen joutuu hetkeksi mielisairaalaan ja palaa sitten kotiseudulleen toipumaan. Varsin miellyttävä kirja. Ei ehkä mikään mestariteos, mutta vetävä tarina ja paljon kiinnostavia eri-ikäisiä (nais)hahmoja.

5. Dan Rhodes: Taputtavat pikku kätöset
(Little Hands Clapping, 2010, suom. Elina Koskelin)
Luettu suomeksi marraskuussa.

Dan Rhodes on vinksahtaneiden tarinoiden mestari, ja tämä kirja on hänenkin mittapuullaan sieltä kieroimmasta päästä. Saksassa on omituinen pikku museo, josta huolehtii sen yläkerrassa asuva vanha mies. Museonhoitajalla ja eräällä lääkärillä on erikoinen, suorastaan puistattavaksi osoittautuva järjestely. Samaan soppaan Rhodes sekoittaa portugalilaisten maalaisnuorten rakkaustarinan, joka johtaa uhkaavasti kohti mainittua museota. Kertomuksessa on varsin roalddahlmaisia piirteitä, musta huumori kukkii, mutta inhottavatkaan hetket eivät mene överiksi. Tykkäsin siis, niin kuin olen tykännyt Rhodesin kaikista muistakin kirjoista.

Tuossa taisivatkin olla kaikki viime lukemani uudet käännöskirjat. Onneksi kaikki olivat niin hyviä, että ne kehtasi hyvin listata ehdokkaiksi. Olen aika varma, että myös Michael Cunninghamin uutuus kuuluisi tälle listalle, mutta valitettavasti en ole ihan vielä ehtinyt lukea sitä. Muita kiinnostavia lukemattomia ovat esim. Jonathan Franzen ja Karl Ove Knausgård. Ja tämän äänestyksen myötä niitä toivottavasti löytyy lisää.

Lisäys:
Tulokset on nyt julkaistu. Voittajaksi selviytyi Sarah Waters kirjallaan Vieras kartanossa.