Levynkeräilijänä totuin siihen, että levyt ilmestyivät ilmoitettuna ilmestymispäivänä. Kirjojen kanssa on toisin. Taisteluni-sarjan kolmannen osan piti ilmestyä syyskuussa, mutta niin vain mokoma tulikin kauppoihin jo elokuun alussa. No, ei se mitään, onnistuin kumminkin jahkailemaan jutun kanssa syksyyn asti.
Karl Ove Knausgård:
Taisteluni. Kolmas kirja
Min kamp. Tredje bok, 2009, suom. Katriina Huttunen, Like 2013, 470 sivua
(Akateemisesta 2.8.2013, luettu loppuun su 11.8.2013 klo 23.36)
Kolmannessa kirjassa kirjailija palaa tarinansa alkuun – koko kirja käsittelee Karl Oven lapsuutta. Sen hoksatessani meinasin vähän pettyä, sillä muistelin, että tämän osan piti jo kertoa aiempien osien vastaanotosta ynnä muusta. Knausgårdiin voi kuitenkin aina luottaa: Taisteluni 3 on paras lapsuuskuvaus, jonka muistan lukeneeni. Mies astuu pojan mieleen ja kertoo kaiken kirkkaasti.
Jos ensimmäinen kirja jätti vielä hieman hämäräksi, miksi Karl Ove pelkäsi isäänsä niin paljon, nyt syyt käyvät harvinaisen selviksi. Isä hallitsee kotia ja poikiaan tyrannin ottein, äiti yrittää tasapainoilla siinä välissä.
Karl Oven elämässä on onneksi muutakin: kaverit, kirjat, musiikki, jalkapallo, koulu ja tytöt. Millään elämän osa-alueella poika ei pärjää ongelmitta, mutta sitkeästi hän puskee eteenpäin vastoinkäymisistä välittämättä. Hän tietää jo, että joskus vielä näyttää kaikille.
Jos toinen kirja on tähänastisista paras ja ensimmäinen toiseksi paras, kolmonen jää lopulta kolmanneksi, mutta on se silti hitsin hieno.
★★★★½
Viime kuussa Knasu esiintyi kahteen otteeseen telkkarissakin. Molemmat dokumentit ovat Areenassa vielä hetken (eka 2 päivää, toka 6 päivää):
Kirjaohjelma: Kirjallinen itsemurha?
Dok: Knausgård
Dokumentit ovat pakollista katsottavaa faneille (mikä mies!) ja varmaan kiinnostavia muillekin. Käykäähän kiireesti katsomassa.
Myös suomentaja oli hiljattain radiossa haastateltavana:
Ajantasan lauantaivieras: Katriina Huttunen
Haastattelu vahvistaa muun muassa sen, mitä jo ounastelinkin: Like julkaisee sarjan loputkin osat vuoden välein, eli kuudes osa ilmestyy vasta syksyllä 2016. En ole koskaan osannut suunnitella tulevaisuutta, mutta nyt kuviot ovat selvät 41-vuotiaaksi asti – Knasua joka syksy. ♥
Voi hitsi, kun minulta ovat nämä kaikki vielä lukematta, mutta luotan sinuun ja uskallan ostaa kirjat odottamaan valmiiksi sopivaa aikaa ja hetkeä. Minä elän nykyisin päivän kerrallaan, mutta tuo Knasua joka syksy tuntuu kivalta. Ehkä komppaan sinua (mutta tuota ikää en kyllä uskalla ruveta laskemaan, kääk) ja tartun siihen ykköseen pian.
VastaaPoistaMinä olen joskus ollut suorastaan loukkaantunut, kun kirjat ilmestyvät etuajassa. Miksi ilmestymispäivät pitää ilmoittaa, jos ne eivät pidä paikkaansa? Se edellinen Haahtela kirvelee vieläkin... Hyvää ei odota koskaan liian kauan.
Joana, vaikea kuvitella että kukaan hyvistä kirjoista pitävä joutuisi pettymään näihin!
PoistaJa sanos muuta. Taisihan tuo uusin Haahtelakin tulla kauppoihin noin viikon etuajassa...
Knasua joka syksy -parhautta <3
VastaaPoistaJust niin, Susa! ♥
PoistaTaisin olla ihan väärillä apajilla, kun metsästelin tätä elokuun puolivälin tienoilla kirjakaupasta enkä löytänyt. No, nyt kirja on odotellut yöpöydällä jo pari viikkoa, mutta kiireisemmät ovat ajaneet sen ohi. Omissa kirjoissa kun ei ole eräpäivää.
VastaaPoistaKatsoin nuo ohjelmat telkkarista ja sattumalta kuuntelin Huttusenkin haastattelun - mielenkiintoisia olivat!
Nanna, en tiedä koska minäkään olisin älynnyt lähteä edes etsimään koko kirjaa, ellen seuraisi Facebookin Taisteluni-sivua, joka ilmoitti ilmestymisestä silloin elokuun alussa. Mutta eipä tuokaan kirja tuosta mihinkään vanhene, hyvin ehtii lukea sitten kun ehtii. :)
PoistaMaltan tuskin odottaa, että pääsisin knasuihin käsiksi. Ykkönen odottaa tuossa lukijaa...
VastaaPoistaToivottavasti nautit kirjoista, Elina!
PoistaMulla on tää parhaillaan menossa. Nyt on enää reilu viikko aikaa lukea loppuun, ja mulla on tietysti just nyt aika kiireinen viikko tulossa. Toivottavasti muut palauttaa kappaleensa aikaisemmin, niin kirjaston varausjono menis umpeen ja voisin uusia. Tosin pitäis tää saada muutenkin luettua nopeasti, koska en ole vieläkään ehtinyt lukea Haahtelaa - noloa.
VastaaPoistaTässä lukiessa oon miettinyt, että aika harva lapsuuskuvaus nykyään kolahtaa mulle aivan täysillä, vaikka olisi kuinka hyvin kirjoitettu. Siks ei varmaan ookaan mikään ihme, että toka kirja on munkin suosikki toistaiseksi. Se oli hieno.
Linda Boströn Knausgård vierailee muuten Turun kirjamessuilla lokakuun alussa. Pitänee mennä paikalle. :)
Pidän peukkuja, Heli! Jotenkin Knasu onnistuu purkamaan lapsenkin ajatusmaailmaa niin, ettei perspektiivi tunnu yhtään rajalliselta, se mies vaan näkee kaiken. Erityisen kiehtovia oli kaikki ne monimutkaiset järjestelyt, joita poika keksi isän harhauttamiseksi tai milloin mihinkin tarkoitukseen.
PoistaKarl Ove taitaa sitten tällä kertaa jättää messut väliin, mutta eikös se ollutkin Suomessa sekä viime että toissa vuonna? Ehkä sitten 2014, -15 tai -16... Lindakin toki kiinnostaa, kirja tulee varmasti luettua.
Aah, tätä säästelen syyslomaksi. Kiusaan itseäni tänä syksynä: en ole vielä lukenut Haahtelankaan uutta. :D
VastaaPoistaKatja, itsekurin mestari! :D No, on minullakin onneksi hyvää syysluettavaa, kuten 1Q84 juuri nyt.
PoistaKnausgårdissa on jotain erikoista. Luin ykkösen ja kakkosen yhtäpäätä ja nyt on kolmas lainassa, vielä aloittamatta. Minäkin pidin kakkosesta paljon. En ole missään tavannut sellaista oman lapsen ymmärtämistä kuin tässä kirjassa. Ja kolmosessa siis mennään taas lapsen nahkoihin, nyt oman itsen. Hienoa!
VastaaPoistaAivan, erikoista ja hienoa. Kiitos kommentista, Marjatta!
Poista