Blogistanian Globalia 2012 on kilpailu, jossa nostetaan esiin kirjabloggaajien valitsemia vuoden parhaita käännöskirjoja. Tarkoitus on lisätä kansainvälisen kirjallisuuden laaja-alaista lukemista ja käännöskirjallisuuden sekä kirjallisuuden kääntäjien arvostusta.
Eli käytännössä sama juttu kuin kuukausi sitten kisailtu Blogistanian Finlandia, mutta tällä kertaa pannaan järjestykseen käännöskirjat. (Osallistuin Globaliaan myös vuosi sitten, jolloin säännöt olivat vähän erilaiset.)
Tässäpä ehdokkaani:
1. Haruki Murakami: Norwegian Wood (Noruwei no mori) (3 p)
2. David Nicholls: Kaikki peliin (Starter for Ten) (2 p)
3. Sarah Winman: Kani nimeltä jumala (When God Was a Rabbit) (1 p)
Murakami oli selkeä ykkönen, erittäin lähellä täydellistä lukuelämystä. Nichollsille haluan antaa eräänlaisen protestiäänen, koska niin moni bloggaaja suhtautui viimekesäiseen suomennokseen nihkeästi, kun taas itse ihastuin alkukieliseen kirjaan toissa syksynä. Winmanin listapaikka oli itseoikeutettu – erinomainen kirja ja oikeastaan ainoa viimevuotinen käännöskirja, josta kirjoitin kunnon arvion... Myös Alan Hollinghurstin Vieraan lapsi olisi ansainnut pisteen tai useampiakin, mutta siitä en saanut kirjoitettua senkään vertaa kuin noista listalle päässeistä.
Vuoden suomentajaksi nimitän omasta puolestani Aleksi Milonoffin, jonka käsialaa ovat sekä Murakamin että Winmanin hienot suomennokset. Nichollsin kirjan suomensi Sauli Santikko, enkä usko senkään laimean suosion johtuneen suomennoksesta, Santikko on kuitenkin pitkän linjan ammattilainen.
Uskon yllä mainittujen kirjojen (paitsi Nichollsin) olevan aika vahvoilla kilpailussa, ja oletettavasti myös itselleni hitusen etäisemmiksi jääneet Julian Barnesin ja Gaute Heivollin teokset tulevat pärjäämään. En kuitenkaan voi väittää seuraavani aktiivisesti läheskään kaikkia äänestykseen osallistuvia blogeja, joten voi hyvin olla, että voittaja on minulle yllätys (kuten viime vuonnakin, kun palkinnon nappasi Sarah Waters).
Kaikki osallistujat julkaisevat listansa tällä kellonlyömällä, ja tulokset paljastaa Kirjava kammari maanantaina 4.2.2013 klo 10. (Editoin ne sitten tännekin.)
...töttöröö, TULOKSET:
1. Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi (34 p.)
2. Haruki Murakami: Norwegian Wood (17 p.)
3. Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi (16 p.)
4. Sarah Winman: Kani nimeltä jumala (12 p.)
5. Herman Koch: Illallinen (11 p.)
6. Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani (8 p.)
Meillä on sama ykkönen, mitä ei ollut vaikea arvata. :)
VastaaPoistaKani nimeltä jumalasta pidin kovasti, mutta en kuitenkaan nostanut sitä näissä kekkereissä.
Katja, jee! Ei taida Murakami kuitenkaan pärjätä Heivollille...
PoistaSinun kolmosesi on minun ykköseni :)
VastaaPoistaHieno juttu, Villis! Olisin kyllä itsekin mielelläni suonut sille enemmänkin pisteitä. :)
PoistaMeillä on kaksi samaa, ja etenkin sama ykkönen, jee! <3
VastaaPoistaJa Nichollsin kirjan protestiäänistäkin olen tosi iloinen, minullekin Starter for Ten oli paljon positiivisempi lukukokemus kuin mitä se on ollut monelle muulle.
Ja jee vielä Aleksi Milonoffillekin, olen ihan samaa mieltä kuin sinä! Hieno, hieno suomentaja!
Jee Sara, ollaan ihan samikset! :D
PoistaHeh, protestiääni... minustakin tämä Nicholls oli sitä kohuttua jotenkin aidompi. Hyvä kun nostit esille suomentajan noissa, liian vähän tulee huomioitua yleensä!
VastaaPoistaKiva kuulla, Arja! Ja kyllä Nicholls minusta ansaitsee pisteensä ihan ilman mitään politikointiakin. :) Toivottavasti hänen toinenkin kirjansa (The Understudy) suomennetaan, se oli loppujen lopuksi minusta ehkä kaikkein paras.
PoistaSuomentajiin tulee kiinnitettyä huomiota jo siksikin, että toimin itse samalla alalla (joskin pelkkänä käännöstoimiston liukuhihnatyöläisenä). Minusta on kummallista, miten vähälle huomiolle suomennokset usein jäävät. Käännösvirheistä tietysti valitetaan, mutta hyviä käännöksiä ei kovin usein kuule kehuttavan. Vaikka niinhän se tietysti menee elämässä yleensäkin...
Murakami <3
VastaaPoistaTässähän alkaa melkein kaduttaa, että jätin Kanin kylmästi lukematta ja pistin kiertoon, mutta ainahan voin lainata sen kirjastosta ja lukea. Jotenkin aavistelen, ettei se olisi minun kirjani kuitenkaan, mutta varmastikin hyvä kirja!
Maria, Murakami todellakin! ♥ Ja kyllä Kanille kannattanee antaa tilaisuus.
PoistaPekka, minusta alkaa tuntua siltä, että olen menettänyt jotain, kun en ole ehtinyt lukea Kani nimeltä jumala enkä Norwegian Wood...
VastaaPoistaLeena, en ole ihan varma olisiko kumpikaan sinun kirjasi, mutta toisaalta haluaisin uskoa, että jokainen löytäisi jotain rakastettavaa ainakin Norwegian Woodista.
PoistaKyllä tuo Murakami näköjään täytyy lukea, se toistuu niin monen listalla! Mutta miksihän tuo Kani ei vaan ala kiinnostaa minua, vaikka sekin vilahtelee siellä ja täällä?
VastaaPoistaErja, niin täytyy! Mutta eihän kaiken tietenkään tarvitse kaikkia kiinnostaa. :)
PoistaVoi että, juuri eilen mietin, että kauan olen pantannut tuon Nichollsin kirjan lukemista, kun vieläkin on lukupinossa ;) Minua on jotenkin harmittaneet ne niin monet jutut kirjasta, jossa lukija on kokenut kirjan isona pettymyksenä ja olen halunnut sen ajatuksen hälventyvän mielestäni. Tämä kyllä nyt hälvensi sitä ongelmaa ;)
VastaaPoistaKani nimeltä jumala oli mukana minunkin listapohdinnoissani.
Susa, kiva kuulla! :)
PoistaOnkohan Nichollsin kirja oikeasti menettänyt paljon hohtoaan juuri käännöksen myötä? En pitänyt siitä ainakaan suomennettuna, mutta en kyllä ala lukemaan alkuperäiskielellä, kun ihan niin paljon asia ei kiinnosta. ;)
VastaaPoistaSiinäpä vasta kysymys, Maija! Sitä mietin itsekin, kun negatiivisia arvioita alkoi sadella. Mutta jos samat ihmiset ovat tykänneet saman miehen suomentamasta Sinä päivänä -kirjasta, en ymmärrä, mikä tässä nyt sitten niin pahasti mättäisi. :)
PoistaPetyin niin Nichollsin Sinä päivänä -kirjaan, etten oikein uskalla kokeilla häneltä muuta. Hänen nousemisensa listalle on minulle iso yllätys! Ehkei hän vain ole minun juttuni...
VastaaPoistaEi varmasti kannata, jos ei edes Sinä päivänä iskenyt! Taitaa tuo kaksi pistettä olla yllätys monille muillekin. :)
Poista