Uutuusteoksessa Salmi on laventanut ilmaisuaan. Mukana on edelleen haikuja ja muutama yksirivinenkin, mutta pisimmät runot täyttävät kevyesti puoli sivua.
Arkipyhä.
Vasta-auenneiden silmiesi
ilotulitus.
Runojen pituus on tietysti sivuseikka. Tärkeintä on, että jokainen sana on paikallaan. Salmi liukuu vaivattomasti pienistä arkisista tuokioista korkeisiin sfääreihin, Välimeren maisemista Suomen talveen. Kirja on täynnä tarkkoja havaintoja, osuvia kielikuvia ja sanaleikkejä, jotka toivoisin itse keksineeni.
PAKKASILLA
Elohopea laskee kymmeneen.
Ihmislapset piiloutuvat koloihinsa.
Koen vahvaa hengenheimolaisuutta Niklas Salmen kanssa. Siksipä olenkin iloinen, että meillä on sama kustantaja, tamperelainen Sanasato. Meillä molemmilla on myös kotona oma kansitaiteilija – Niklaksen kirjojen kannet on suunnitellut hänen vaimonsa Jelena Salmi. Lisäksi meillä on yhteisiä suosikkirunoilijoita, joista eräälle Niklas on kirjoittanut hienovaraisen kunnianosoituksen (joku ehkä huomaa kenelle):
Istun merenpohjassa, ihmettelen:
ylläni leiskuttaa siipiään
rausku,
allani kareileva hiekka
kuin kirahvin turkkia.
Olenko koskaan nähnyt
mitään näin
unenomaista,
olenko koskaan ollut
yhtä hereillä?
Kauniita, ajatuksia herättäviä runoja. Suosittelen lämpimästi.
Mainiolta kuulostaa tämäkin runoteos! Suosikkirunoilijaanne en kuitenkaan tunnistanut. Uteliaisuus heräsi...
VastaaPoistaKyllä vain, mainio se on! Niklaksen kustannustoimittajakin on muuten sama kuin minulla, aina yhtä luotettava Hakkaraisen Juho.
PoistaSuosikkirunoilijan paljastan joskus myöhemmin, jos kukaan ei arvaa. Tai no, ehkä voin antaa sellaisen vihjeen, että kyse on runon ensimmäisestä rivistä. :)
"Joskus myöhemmin" voisi olla vaikkapa nyt... Kyseessä on Kai Nieminen (Istun tässä, ihmettelen).
PoistaKaunista ja virkistävän kuuloista noiden näytteiden perusteella. Täytyy etsiä tämä käsiini. Kiitos!
VastaaPoistaKiva, teepä se!
Poista