OLI KERRAN KAKSI VELJESTÄ. HEILLÄ OLI AIKAKONE. ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ TOINEN VELJEKSISTÄ MATTI NIMELTÄÄN SANOI EMME OLE PITKÄÄN AIKAAN KÄYTTÄNYT AIKAKONETTA. MENNÄÄN SILLÄ NYT TULEVAISUUTEEN HIHKAISI TOINEN VELJEKSISTÄ ERKKI NIMELTÄÄN. JA NIIN HE KUNNOSTIVAT AIKAKONEENSA JA LÄHTIVÄT MATKAAN. PIAN KONE PYSÄHTYI JA VELJEKSET HÄMMÄSTYKSEKSEEN HUOMASIVAT OLEVANSA VANHASSA LINNASSA. YHTÄKKIÄ JOKU HUITAISI MATTIA SELKÄÄN. APUAA! HUUSI ERKKI TIPPUESAAN LATTIASSA OLEVASTA AUKOSTA. MATTI OLI PYÖRTYNYT JA ERKKI OLI KUOLLUT
SEN PITUINEN SE.
– Pekka 8 v
Tässä todistetaan myös se, että vaikka oppilas saa kiitettävän 9+, pitää opettajan kuitenkin kirjoittaa isoilla kirjaimilla jotain "MOITITTAVAA"!
VastaaPoistaEipäs, vaan missä on parannettavaa!
PoistaJoo, minua huvitti, että ainoa kommentti oli tuollainen. :) Mutta arvosana oli sentään hyvä, ja lisäksi olin saanut koiraleiman, joka ujosteli itsensä ulos kuvasta.
PoistaVaikka sanavälejä voisi petrata, niin loistavaa aikamatkailua, Pekka! Aika hurja tarina.
VastaaPoistaKiitos Katja!
PoistaMiten hurja tarina! Osaisinpa itsekin olla noin lyhyt ja ytimekäs. =D
VastaaPoistaIrene, veikkaan ytimekkyyden johtuneen osin siitäkin, että kirjoittaminen oli varmaan melko työlästä touhua tuon ikäisenä. :)
PoistaDramaattinen tarina, jossa on intensiivinen tunnelma. Tyylitajua jo silloin :-)
VastaaPoistaKiitos Arja. :)
PoistaHuh, jännittävä tarina! Minulla ei kyllä samanikäisenä ollut näin lentävä mielikuvitus. :)
VastaaPoistaLaura, yllätyin itsekin tarinan käänteistä. :)
PoistaNo mutta, eipä ollut onnellista loppua tässä aikamatkailutarinassa. Voi Erkki-parkaa!
VastaaPoista:D
Mietin ihan samaa, Sara! Ja ihmettelen, kuinka tulin nimenneeksi veljekset kahden sukulaismiehen mukaan... Kumpikin on onneksi edelleen vahvasti tajuissaan ja hengissä. :)
PoistaMahtava tarina! :D
VastaaPoistaKiitos Maria! :)
PoistaPekka 8 v. on kirjoittanut hienon tarinan, vaikka loppu ei ollutkaan onnellinen. Kyllä tuosta lahjakkaan kirjoittajan jo tunnistaa. :-)
VastaaPoistaPaljon kiitoksia, Mustikkakummun Anna! Tämä tarina taisi olla varhaistuotantoni kohokohta. Olin aloittanut vihkon ihan ensimmäisen luokan viime metreillä, eikä siinä harmikseni ole mitään muuta kuin tuo juttu. Joku tokan luokan vihko on jossain tallella myös, mutta siinä ei muistaakseni ollut mitään yhtä kiinnostavaa. :)
PoistaHieno tarina pikku-Pekalta! Lyhyestä virsi kaunis ja vielä dramaattinen käänne lopussa :)
VastaaPoistaKiitos Villis! :)
PoistaElämäniloa, jännistystä, scifiä, goottilaista kauhua ja ankeaa realismia, lopussa voi oikein aistia, miten koulun kellon soitto lopettaa kertomuksen kuin sen pituinen se.
VastaaPoistaKäsiala vaikuttaa varmalta, enpä olisi pystynyt moiseen kahdeksan vuotiaana.
Kiitos kattavasta analyysistä, ketjukolaaja! Minulla on aina ollut aika hyvä käsiala, vaikka itse sanonkin.
PoistaNo niin, tässä taas nähdään: hyvä kirjoittaja osaa kertoa dramaattisetkin asiat tiiviisti. Tarinaan tuo lisämielenkiintoa se, että vaikka kirjailijan mukaan "sen pituinen se", minusta loppu oli avoin. Jäin pohtimaan, mitä oikein tapahtui ja mitä sitten kävi...
VastaaPoista(Minun oli pakko myös kaivaa esiin oma vastaava postaukseni. Nämä lapsuuden kirjoitelmat ovat ihan aarteita! http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.fi/2011/10/arkistojen-aarteita-tiuku-ja-sade.html)
Kiitos Jenni! Minusta tuntuu, että kun kynä alkoi pysyä kädessä paremmin, eksyin vähitellen turhan selittelyn suohon, josta olen päässyt takaisin tiiviimpään ilmaisuun vasta nyt kypsemmällä iällä. Esim. yläasteaikaiset aineeni olisivat varmasti puuduttavampaa luettavaa... Loistavaa, että sinullakin on tallessa lapsuusaarteita, Tiuku ja Säde vaikuttaa hienolta sadulta!
Poista:D Aika huisi tarina!
VastaaPoistaKiitos Maija! :)
PoistaKirjailijan ainesta selkeästi! Hyvä tarina :)
VastaaPoistaIhailtavan lakonista kerrontaa! Eniten hymyilytti lyhyt toteamus "Ja Erkki oli kuollut". Napakka tyyli! Ei muuta kuin jatkokehittelyyn ;)
VastaaPoistaKiitos Tuija! Sama hymyilytti minuakin. Samoin se, että tulevaisuuteen päästyään pojat löysivät itsensä vanhasta linnasta.
PoistaIhana! <3
VastaaPoistaKiitos Kaisa!
Poista