Tämän teoksen tarjoama sana on kokonaisuudessaan, runoilijoitten itsensä esittämänä, puhuttu julki radiossa kevätkaudella 1945 esityssarjassa "Runoilijaimme ääni". Sarjan tarkoitus oli [– –] tarjota runoutemme ystäville tilaisuus kuulla nykyhetken huomattavimpien runoilijoittemme oma persoonallinen ääni.
Kertun aarre oli päätynyt kirpputorille,
kuolema lienee erottanut.
Entisaikain ihmisillä oli hienoja käsialoja.
Kirjassa pääsee ääneen yhdeksäntoista runoilijaa.
Jokaisesta on pieni esittelyteksti ja piirroskuva.
Oiva tilaisuus paikkailla aukkoja runosivistyksessä.
Aale Tynniltäkään en aiemmin ole lukenut mitään,
vaikka muistan nimen jo lapsuuskodin hyllystä.
Runo nimeltä "Pieni poikani" koskettaa, varsinkin kun tietää pojan,
runoilija Matti Pirisen, kuolleen jo 28-vuotiaana.
----------
Toissa päivänä kuulin hieman erilaisten runoilijoiden ääntä, kun kirjastossa esiintyi kolme skottirunoilijaa: Donald Adamson, Liz Niven ja Chrys Salt. Kokemus oli vaikuttava ja inspiroiva. Sama kolmikko (ja kaksi muuta runoilijaa) esiintyy Arkadia International Bookshopissa Helsingissä tiistaina 15.10. klo 18. Suosittelen!
Ihanan aarteen olet löytänyt.
VastaaPoistaMinullekin Tynni runoilijan on melko tuntematon muutamia hänen kuuluisimpia runojaan lukuunottamatta. Siitä huolimatta luen nyt hänen elämäkertaansa "Hymyily, kyynel, laulu", jonka ovat kirjoittaneet hänen tyttärensä ja tyttärenpoikansa. Erittäin kiehtovaa henkilö- ja kulttuurihistoriaa ja samalla saa aika pläjäyksen tietoa Tynnin runoudesta.
Kiitos Jaana, elämäkerta kuulostaa kiinnostavalta!
PoistaHieno kirja ja tosiaan hyviä käsialoja. Itse löysin aikanaan vanhan painoksen Tynnin eräästä alkuaikojen runokokoelmasta ja silloin jo pidin hänestä. Nyt odotan mielenkiinnolla arvioita tuosta Jaanan mainitsemasta elämäkerrasta ja koetan itsekin hankkia sen käsiini.
VastaaPoistaMinua viehätti tuo "Den glada änkan" oikeassa alakulmassa. :) Täytyy lukea lisää Tynniä, ja muutenkin tuota kirjaa, ehdin vasta silmäillä.
PoistaIhana Aale Tynnin runo, koskettava, kun katselen pienen pojan käsiä. Upea löytö! Jaanan kirjakin rupesi houkuttelemaan.
VastaaPoistaEikö vain olekin, Elina! Kannattaa hankkia luettavaksi koko runo, kuvassa näkyy vain jälkipuolisko.
PoistaLuin juuri Aale Tynnin kirjan, jossa hän kertoo miehensä Martti Haavion (P. Mustapää) runojen taustoja ja samalla kuvaa heidän rakkauskertomustaan - kumpikin oli ollut jo aiemmin "järkiavioliitossa". Kirjan mukaan runot ovat usein aikalailla sisäpiirin juttuja; myöhemmät analysoijat ovat Tynnin mukaan menneet pahastikin metsään. Mielenkiintoinen teos tämäkin, nimeltään "Kuva kaivattuni".
VastaaPoistaAsiasta toiseen: joko lukijat ovat huomanneet, että Pekan runo on englanniksi käännettynä yllä mainitun Donald Adamsonin blogissa? \o/
http://donaldadamson.blogspot.fi/2013/10/poetsin-moominland-915-october-2013-we.html
Anteeksi, käytin kahdesti mukaan-sanaa - enkä osannut tehdä linkkiä :)
PoistaEipä kuule haittaa, ja kiitos! :)
PoistaKuulostaa kiinnostavalta tuokin.