Reidar Palmgren: Sudenmarja
Otava 2012, 317 sivua
(Kirjastosta, luettu loppuun ti 8.1.2013 klo 23.14)
"Iso mustikka", sanoi pieni siskoni mökillä muinoin. Äiti hätkähti – eihän täällä rannassa mustikoita kasva! – ja kaivoi sudenmarjan tyttösen suusta, ennen kuin mitään vahinkoa ehti tapahtua.
Reidar Palmgrenin Sudenmarjaa ei niin vain sylkäistäkään pois, se pakottaa pureksimaan ja jättää vahvan jälkimaun. Pääosassa on luonnonlapsi Tuula, joka työskentelee kaupungin puisto-osastolla. Tuula on omalaatuinen tyyppi, haaveilee usein omiaan eikä paljon puhu. Ilkeät työkaverit pitävät häntä vajaamielisenä, mutta Tuulalla on suojelijana esimiehensä, vanhan koulukunnan kaupunginpuutarhuri Holopainen.
Luonto, kasvit ja eläimet ovat Tuulalle kaikki kaikessa. Niihin hän samaistuu, niitä hän ymmärtää ja ne häntä, ihmisistä ei oikeastaan niin väliä. Tuulan valtakunnassa kaupunginpuiston pohjoissektorilla aluskasvillisuus saa rehottaa vapaasti, puut saavat lahota ja eläimet pesiä rauhassa. Kun polun varrella kasvavista sudenmarjoista tulee ongelma, Tuula ei kitke marjoja vaan siirtää polun. Pahaksi onneksi lähistöllä asuu vihaisen susikoiran omistava bisnesmies, paikallisvaikuttaja Sirén, jonka mielestä ei ole mitään järkeä asua rannan lähellä, jos omasta ikkunasta ei näy vettä.
Mukana kuvioissa ovat myös kaupunkia terrorisoiva töhertelijä ja hämärän rajamailla liikkuva vartija. Vähitellen soppa sakenee ja saa yhä mielikuvituksellisempia muotoja.
Tämä ei ole mikään hyvän mielen kirja, inhottaviakin tapahtuu. Lukeminen sujui kuitenkin nopeasti, sillä henkilöt herättivät kiinnostuksen ja juoni veti. Palmgren on taitava kertoja, kieli on ilmaisuvoimaista ja nokkelaakin ("Kadut olivat pettyneet, märät ja tyhjät"). Kiinnostavan tarinan ohessa kirja puolustaa luontoarvoja ja tarjoaa hienovaraista yhteiskuntakritiikkiä. Kaiken kaikkiaan ihan mainio lukukokemus.
★★★★
Googlailin muita arvioita, ja moni näyttää suhtautuneen kirjaan penseämmin. Minusta tämä oli samaa tasoa kuin syksyllä lukemani Palmgrenin esikoinen Jalat edellä – molemmat kirjat olivat osin aika omituisia mutta viihdyttäviä. Pitää lukea kaksi muutakin Palmgrenia jossain vaiheessa.
P.S. Poplaari-nimijupakka päättyi onnellisesti: Lähetin maanantai-iltana sähköpostia Ylen ohjelmapalautteeseen ja sain eilen ohjelmapäälliköltä nöyrät pahoittelut epähuomiossa tehdystä nimivarkaudesta. Tänään posti toi vielä valtavan kirjekuoren, jossa oli Radio Suomen seinäkalenteri ja tyylikäs kangaskassi. Eihän tässä enää viitsi kantaa kaunaa, hautaan siis sotakirveen. :)
Minä olen monta kertaa katsellut tätä kirjaa kirjastossa miettien, että pitäisiköhän se lukea. Vielä ei ole tarpeeksi innostanut. Jalat edellä -kirjasta pidin, muuta en ole RP:lta lukenut. Tämä juttusi nosti Sudenmarjan osakkeiden arvoa lukupörssissäni hieman.
VastaaPoistaMukava kuulla, Jaakko! Täytyy tunnustaa, etten minäkään olisi ehkä tätä itse lainannut ainakaan viikon laina-ajalla, mutta kun vaimo lainasi ja luki kirjan vauhdilla, pakkohan siihen oli itsekin tarttua. Ja hyvä niin.
PoistaMinä olen vähän ihastunut tähän kirjaan nyt kun lukemisesta on jo aikaa. Tämä oli niin erikoinen että jäi tosi hyvin mieleeni. Muistan paljon yksityiskohtiakin, ja koska usein unohdan kirjojen tapahtumia helposti, pidän sitä hyvän kirjan merkkinä että muistan tästä paljon. Eli jos arvioisin Sudenmarjan tänään uudelleen, olisin varmasti innostuneempi kuin silloin kun tämän luin...;).
VastaaPoistaKiva juttu, Sanna! Olitkin kirjoittanut tästä hyvän arvion, luin sen vasta nyt kunnolla, aiemmin vain silmäilin. :)
PoistaHienoa, että YLE lahjoi sotakirveesi suohon. ;D
VastaaPoistaSudenmarja on jäänyt kiinnostamaan, mutta unohdin koko kirjan kun se ei päässytkään Finladia-ehdokkaaksi. Hyi minua.
Kannattaa ilmeisesti kuitenkin lukea. :)
Heh, Noora, joo! Ei siihen näköjään paljoa vaadittu... :D Anteeksipyyntö oli tärkein, mutta oli se lahjontakin hauska yllätys.
PoistaJa voin tosiaan suositella kokeilemaan Sudenmarjaa, varsinkin jos luontojutut ja vähän kierot tarinat kiinnostavat.
Sudenmarja olikin "jännäri"! Yleensä en jaksa lukea jännäreitä, mutta en ennalta tiennyt tästä. Mukaansatempaava tarina, vaikka minusta vähän liiankin sekava soppa. Tässä sopassa oli käytetty samaa maustetta kuin Päivi Alasalmen kirjoissa - mutta hyvin lievästi, sillä tästä ei jäänyt tympeää makua suuhun kuin ihan aavistuksen verran. Reidar osaa kyllä kirjoittaa; aihepiirikin oli minulle mieluisa.
VastaaPoistaTosiaan, Sammaleinen, olihan se aika jännäkin! Vaimo ehti jo etukäteen varoitella omituisuuksista ja inhottavuuksista, joten en hirveästi hätkähtänyt, pahempaakin on joskus tullut luettua. :) Jossain vaiheessa olin kyllä itsekin vähän epävarma, tykkäänkö oikeasti tästä kirjasta, mutta tykkäsin sitten kuitenkin (meinasin ensin antaa 3,5 tähteä, mutta pyöristin sitten vielä ylöspäin). Alasalmea en ole lukenut, eikä tuo varsinaisesti kuulosta suositukselta...
PoistaSudenmarja kiinnostaisi vähän minuakin, ehkä juuri eniten tuon lupaamasi outouden vuoksi. :) En ole lukenut Palmgrenilta vielä mitään muutakaan. Jalat edellä oli joskus jo lainassa kirjastosta, mutta palautin sen jostain syystä lukemattomana. Selvästi kuitenkin tutustumisen arvoinen kirjailija!
VastaaPoistaHyvä että nimijupakka selvisi sinua tyydyttävällä tavalla, joskin olisin kyllä suonut sinulle tässä kohtaa vähän enemmän mainetta ja mammonaa. :D
Kiitos Sara! Ehkä myin nahkani liian halvalla, mutta se pahoittelu oli vain niin vilpitön, että närkästys haihtui saman tien. :) Enkä tosiaan usko, että radio-ohjelmasta on kohtuutonta haittaa blogille tai päinvastoin...
PoistaPalmgrenille kannattaa tosiaan antaa tilaisuus, ainakaan minä en ole kummallakaan kerralla pystynyt vastustamaan tekstin imua. Tutustuminen oli taas pienestä kiinni: Jalat edellä -kirjan päätyminen luettavakseni oli onnekas sattuma, jälleen kerran osuin kirjaston kierrätyskärrylle oikeaan aikaan.
Pidin aikanaan Palmgrenin esikoisesta, pitäisin varmaan tästäkin: nyt on vaan on lukulistalla joululahjakirjoja vielä jonoksi asti.
VastaaPoistaJa onnittelut blogille kolmivuotissynttärin johdosta!
Kiitos Eeva! Jos tosiaan pidit esikoisesta, tuskin pelästyt tätäkään.
Poista